tiistai 12. maaliskuuta 2013

Enemmän haastetta

Otsikolla viittaan sekä korean kielikurssiin että haasteeseen, jonka Mine minulle heitti. Kielikurssilla on nyt ensimmäiset alkeet opeteltu, joten tämän viikon alussa kahden hengen alkeisryhmäämme liittyi lisää filippiiniläisiä ja vietnamilaisia, jotka ovat jo varsin edistyneitä kielitaidoissaan. Tämä aiheuttaa tietysti harmaita hiuksia sekä Jeanille että minulle, ja edessä onkin ylimääräistä lisätreeniä varsinaisten ryhmätuntien ulkopuolella. Haastetta riittää kerrakseen, ja olo on kuin juuri ryömimisestä konttaamiseen siirtyvällä pikkulapsella; eteenpäin pitäisi päästä keinolla millä hyvänsä, ja turhautumisen määrä on mahdoton, kun omat taidot eivät vielä riitäkään ihan sinne asti...

Ja sitten siihen toiseen haasteeseen. Viisi asiaa joita tarvitsen päivittäin: Tietokone, ehdottomasti. Kahvia kupillinen, tai mielellään ainakin kolme, pienellä maitotilkalla. Liikunta, edes kävely lähikauppaan. Hiusharja, sillä tukkani on käsittämättömän pörröinen joka ikinen aamu. Pusu, tai mielellään ainakin kolme, mieheltäni.

Viisi kirjaa joita suosittelen muille: En halua listata klassisimpia klassikoita, koska niihin tartutaan muutenkin herkästi, mutta seuraavat kirjat ovan "ihan hyviä" ja voin niitä suositella muillekin: John Irving: Oman elämänsä sankari, Niina Hakalahti: Uimataito, Zadie Smith: Kauneudesta, Yaşar Kemal: Haukkani Memed, Roman Schatz: Suomesta, rakkaudella. 

Viisi materiaalista (joulu)lahjatoivetta: Vaatteet ja asusteet kelpaavat aina. Olen itse huono shoppailemaan ja vielä huonompi tyylitajun kanssa, joten olisi ihanaa, jos joku muu ostaisi minulle tyylikkäitä vaatteita. Myös kaikki kauneudenhoitoon liittyvät purkit ja purnukat ovat mieluisia ja tulevat poikkeuksetta käyttöön. Keittiötarvikkeet kelpaavat myös, vaikka sellaisille ei tilaa keittiökaapeissa olekaan. Listalla voisi vielä olla vaikkapa tyylikkäät aurinkolasit sekä uusi sohvapöytä.

Viisi paikkaa, joihin haluaisin matkustaa: Ykkösenä listalla on ehdottomasti Madagaskar. Ehkä vielä joskus... muita mieluisia kohteita, ei kuitenkaan järjestyksessä, olisivat esimerkiksi Argentiina (mikä paikka tahansa), Zanzibar sekä tietysti koti-Suomi!!! Viidettä paikkaa on vaikea valita, sanotaan vaikkapa Uusi-Seelanti.

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat minua: Kärsimätön, aktiivinen, itsenäinen, rohkea ja aika usein myös neuroottinen.


Kahvi naisen tiellä pitää. Koreassa ongelmaksi on muodostunut maitotilkan saaminen, sillä tarjolla on useimmiten piiiiitkä lista mokka-macchiato-valkosuklaa-soijalatteja sekä tylsänä vaihtoehtona perus-americano eli normikahvi. Mutta normikahvi tarjoillaan ilman maitoa, sillä "jos haluaisit kahviisi maitoa, tilaisit latten". No en tilaa, koska mielestäni latte on enemmänkin maitoa kahvitilkalla. Jos pyydän tarjoilijaa lisäämään pienen tilkan maitoa, he yleensä eivät ymmärrä ollenkaan tai sitten lorottavat maitoa puolen mukin verran, jolloin saadaakin aikaiseksi...lattea.
Viisi lempiruokaani: Vaikea!!! Koska lempiruokia on kymmeniä, päätin rajata ruoat sen mukaan, missä tilanteessa ja kenen valmistamana ne ovat jättäneet lähtemättömät makumuistot. Kyllikki-keittäjän metsästäjänpihvi ja metsäsienikastike ala-asteen ruokalassa. Äidin keittämä riisipuuro ja sekahedelmäsoppa jouluaattoaamuna. Isän valmistama kylmäsavulohi tai gin-katajanmarja-graavilohi ruisleivän päällä. Miehen grillaamat kesäherkut pihveineen ja kasvisvartaineen sekä omatekemät kastikkeet, vaikkapa aurinkoisella parvekkeella nautittuna. Viides maininta menköön uudelle tuttavuudelle eli korealaiselle barbequelle asianmukaisten lisukkeiden (panchan) kera nautittuna oman miehen kanssa viikonloppuillallisella.

Viisi elämänohjetta, jotka haluan jakaa kanssasi: Doctor Philin sanoja muistellessa välttyy monilta perheriidoilta: "haluatko olla oikeassa vai haluatko olla onnellinen?". Äiti sanoo aina, että "kaikella on tarkoituksensa". En muista enää, mistä kuulinkaan tämän: "vain kuolleet kalat uivat virran mukana". Tämä joskus unohtuu omassa elämässä: "älä sure sitä, mitä sinulta puuttuu, vaan iloitse siitä, mitä sinulla on!" ja viimeisenä savolaiseen tapaan: "Naara itelles ennenkun muut kerkijää!"


Jotta pysytään blogin perusaiheessa edes pieneltä osin, niin kuvituksena olkoon tämä korealaisen katukeittiön normiherkku hottok. Hottok on pullataikinaa paistettuna runsaassa rasvassa (siis rasvaa kaadetaan tuohon levylle kahvipannusta ihan desitolkulla). Taikinapallero painetaan pyöreällä prässillä lättänäksi ja paistetaan kypsäksi. Sisällä hottokissa on yleensä ruskeaa sokeria, joka sulaa ihanaksi, makeaksi tahnaksi. Lopputulos on ikään kuin munkki, mutta koostumus jää taikinamaisemmaksi, sokeri on pinnan sijaan sisällä ja hottok on taatusti rasvaisempi, makeampi ja epäterveellisempi!

Valmis hottok taitetaan kahtia ja tarjoillaan pahvimukista. Sormin herkkua on mahdotonta syödä, sillä rasvaa on pinnassa niin paljon, ettei se lähtisi millään määrällä saippuaa pois... Olen oppinut olemaan varuillani korealaisten makeiden ja suolaisten herkkujen kanssa, sillä nimet saattavat johtaa harhaan. Hottok on siis nimensä puolesta ikään kuin hotdog, mutta onkin makea herkku. Sen sijaan sundae, joka Suomessa yhdistetään ehkäpä pehmisjäätelöön, tarkoittaakin täällä tikun nokassa paistettua makkaraa, yleensä sinapilla ja ketsupilla höystettynä. 

4 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisia vastauksia! Kiitos että heitit minua tällä haasteella, näitä on kiva miettiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tää oli ihan hauska! Mietin myös, että olisi mielenkiintoista tehdä vastakkainen versio tyyliin "inhokkiruoat" tai "näitä elämänohjeita en suosittelisi sinulle" :)

      Poista
  2. Ruoka on tosiaan asia, joka yhdistyy mielikuviin, ihmisiin ja tunnetiloihin. Tuosta äidin keittämästä puurosta tulikin mieleeni ne kesätyö-lounaat, kun ajoin kotiin ja äiti oli keittänyt mannapuuroa mehukiisselin kanssa.

    Korealainen pannari näyttää hyvältä...

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...