lauantai 2. maaliskuuta 2013

Saipan, osa 1: Hafa adai!

Saipanilta on kotiuduttu. Yhteenvetona voisi lyhyesti sanoa, että loma oli odotuksiakin ihanampi. Maisemat olivat paratiisimaiset palmuineen ja käsittämättömän turkoosine aaltoineen, ruoka oli maistuvaa ja paikalliset erittäin ystävällisiä.

Saavuimme siis Saipanin saarelle neljän tunnin lentomatkan jälkeen perjantai-iltapäivänä, ja saunamaisen kuuma ja kostea ilmasto iski vastaan heti koneesta astuttuamme. Saipanin lentokenttä oli varsin pieni, ja siitä oli noin 15 minuutin taksimatka hotellillemme, joka sijaitsi saaren länsirannalla keskustan (Garapan) pohjoispuolella. Taksimatkalla ihastelimme kasvillisuuden peittämiä kukkuloita ja ihmettelimme paikallista rakennuskantaa. Panttilainaamoja ja 24-h pokerihuoneita tuntui olevan joka kulmassa, joskin kaikki "kulmat" olivat hyvin rapistuneita ja ränsistyneitä, ikään kuin koko saarella ei olisi ollut asutusta sitten 80-luvun. Mutta kaikessa ränsistyneisyydessäänkin saari antoi heti vallan viehättävän ja mielenkiintoisen ensivaikutelman, joka tosin parani vielä entuudestaan saavuttuamme hotellillemme. 

Hotellimme sijaitsi aivan meren rannalla. Huoneet oli ripoteltu neljän huoneen rakennuksiin, jotka sijaitsivat ympäri viidakkomaista puutarhaa. Hotellin "käytävien" lomassa oli pikkuinen joki kaloineen, lisäksi saimme nauttia myös papukaijoista sekä ihanasta kukkaloistosta. Aurinkoa otettiin joko allasalueella tai meren rannassa. Oma huoneemme sijaitsi hotellialueen reunassa ja parvekkeelta oli mahtava merinäköala suoraan rauhalliselle rannalle. 


Hotellin ranta oli itse asiassa yleinen ranta, mutta ei siellä kyllä juuri ketään koskaan ollut, rauhassa sai polskia, snorklailla ja väistellä uteliaita rapuja. Muutaman sadan metrin päässä rannasta sijaitsi koralliriutta, johon mereltä voimalla tulevat aallot iskeytyivät ja täten rantavesi oli sopivan rauhallista, matalaa ja lämmintä.
Allasbaarissa oli häppärit joka päivä 16:30 - 19:30. Empiiristen tutkimusten mukaan se riitti juuri sopivasti drinkkilistan läpikäymiseen.

Auringonlaskun aika oli puoli seitsemältä. Lämpötila ei sen sijaan laskenut ollenkaan, illallakin oli lämmintä ja kosteaa. Hotellin rannalla oli joka ilta Sunset BBQ -illallinen, joka alkoi juuri ennen auringonlaskua klo 18. Barbeque oli sijoitettu aivan rantaveden tuntumaan ja oli varsin suosittu hotelliasukkaiden keskuudessa.

Näkymä omalta parvekkeelta. "Gazebojen" eli ruohokatosten vieressä oli myös riippumattoja laiskoille lomalaisille

Matalampi allas oli suuri, syvemmässä altaassa oli sen sijaan tilaa sukellellakin. Korealaiset ja japanilaiset tosin etsivät kuumeisesti jotain myös altaan pohjalta, sillä joka päivä joku skannasi pitkin pohjaa snorklausvarusteissa. Aasialaiset myös uivat lähes poikkeuksetta vaatteet päällä. Yleisin varustus oli shortsit tai trikoot sekä pitkähihainen sukelluspaita tai jopa -huppari

Welcome to the jungle. Hotellin käytävät kulkivat ulkona tropiikissa. Eräänä iltana vastaan tuli jättimäinen (oli se!) ripu-rapu, joka tosin jähmettyi paniikissa suolapatsaaksi, aivan kuten blogistikin. Rapu näytti näet jalkoineen hämärässä ihan jättiläismäiseltä hämähäkiltä!

Puutarhasta pidettiin varsin hyvää huolta ja se kukoistikin lähes kaikissa sateenkaaren väreissä.

Hotellin asukkaat (kuten koko saaren turistit) koostuivat lähes poikkeuksetta japanilaisista, korealaisista sekä venäläisistä turisteista. Lisäksi saarella asuu paikallisväestön lisäksi jonkin verran amerikkalaisia sekä työn perässä Saipanille muuttaneita aasialaisia. Kerran kuulimme bussissa saksaa. Joka ilta saimme ravintolassa vaihdattaa meille tuodun venäjänkielisen menun enkkuversioon. Useat paikalliset kertoivatkin, etteivät ole koskaan aikaisemmin tavanneet suomalaisia saarella.
Lämpöasteet pysyttelivät sitkeästi +28 celsiusasteen molemmin puolin, mutta auringonpaiste ei kuitenkaan tuntunut lainkaan tukahduttavalta lämpimän tuulenvireen ansiosta. Useimpina päivinä taivaalla oli myös muutamia pilvenhattaroita, ja toisinaan saattoi tulla niskaan myös lämmin sadekuuro. Jokaisena päivänä oli kuitenkin riittävästi aurinkoa ja iltaisin lämpötila pysytteli turvallisesti +25 asteen yläpuolella, joten kaupungille lähtiessäkään ei tarvinnut pukea pitkähihaista päälle. 

8 kommenttia:

  1. Huoh...mitapa tassa nyt sanoisi muuta kun etta lomalle pitaisi paasta ja pian, merinaköala ja huojuvat palmut seka happy hour eivat kuulostaisi lainkaan hassummilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii. Se "kurja" juttu noissa lomissa on, että sieltä pitää palata takaisin kotiin ja arkeen (joka oikeasti on sekin ihan jees) :) Itse haaveilin uudesta matkasta jo siinä vaiheessa, kun kurvasimme autolla lentokentän parkkipaikalta ulos...

      Poista
  2. Voiskohan sen seuraavan unelmamatkan kohde olla Suomi? :)))- terv äiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin siitä haaveillaan! Toivottavasti ajankohtakin on pian :)

      Poista
  3. Kuulostaa ihanalle, ihanalle ja vielä kerran ihanalle. Laihana lohtuna on tänään ollut aurinkoinen Istanbul ja suunnitelma pikkupikkumatkasta ennen pääsiäistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se pienikin matka (ja breikki arjesta) piristää aina kummasti!

      Poista
  4. Aah, miten ihana reissu! +28 on suomalaiselle aika sopiva lämpötila, ei liian kuuma eikä kylmä. Ja puitteet vaikuttivat myös aika onnistuneilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, lämpö oli just hyvä, mutta aurinkoa tietysti näin suomalaiselle hipiälle liikaa (rips ja raps vaan kuuluu, kun iho kuoriutuu tässä parhaillaan...)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...