keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Sotatantereella

Tänään se on, pahaenteinen kymmenes huhtikuuta, jolloin Pohjois-Korean uumoiltiin räjäyttävän ainakin Etelä-Korean ja todennäköisesti palan Amerikkaakin taivaan tuuliin. Tai jotain. No, päivä on vasta puolessa, että mitä vaan voi tietysti vielä tapahtua, mutta toistaiseksi meidän aurinkoisella sotatantereella näyttää tältä:


Kevään saapumisen huomaa paitsi kirsikankukista, myös jokaisen kaupan eteen ilmestyvistä taimiviljelmistä. Mummulla on tässä kastelupuuhat käynnissä.
Itsekin olen kunnostautunut viherpeukalopuolella aavistuksen verran, ja eilen sain jo koulittua hentoisia taimia uusiin purkkeihin. Kasvamassa on basilikaa, rucolaa sekä kynteliä. Kynteliä siksi, että sitä sattui olemaan kahden edellämainitun lisäksi samassa pussissa. Ei kyllä ole hajuakaan, mihin sitä aion käyttää, mutta kasvakoot nyt muiden joukossa. Muuten olen yrittänyt hillitä viherkasvihimoani kaikin keinoin, sillä on turhaa ostaa kasveja muutamaksi kuukaudeksi, kun ne kuitenkin kuolisivat (viimeistään) kesälomailumme aikana. Ehkä sitten kesäloman jälkeen.

Mutta kun viherpeukalointiin kuluva aika on minimaalista, olen kehittänyt itselleni uuden harrastuksen: skräppäyksen (eli vapaasti suomennettuna leikekirjan askartelun). Tämä on juuri niitä juttuja, joista normaalisti sanoisin, että "tosi kivan kuuloista, mutta ei mulla ole kyllä aikaa sellaseen...". Noh, nyt on aikaa! Skräppi-kärpänen pääsi puraisemaan pääsiäislomalla, kun ystäväni esitteli upeaa skräppäyskansiotaan ja se näytti niin hienolta ja hauskalta, että ajattelin itsekin yrittää. Parastahan skräppäyksessä on se, että siinä ei varsinaisesti ole sääntöjä, joten vaikka peukalo olisikin keskellä kämmentä, niin silti voi saada omannäköisensä teoksen aikaiseksi. Lisäksi voin perustella uutta harrastusta sillä, että kehitän samalla työelämävalmiuksiani: taannoin kävin työpaikkahaun yhteydessä psykologisissa testeissä, joissa psykologi kehoitti palautteenannon yhteydessä minua kehittämään luovuuttani. Sitä kuulemma on jossain piilossa, ja nyt se vain pitäis houkutella jotenkin esille. Joten piilottelevaa luovuutta etsimään... 

Tästä se lähtee. Askartelua, mahtavaa! :)

Tänään siis shoppailin kansioita, papereita, pahveja ja muita tilpehöörejä. Seuraavaksi aion hyökätä piironginlaatikoiden kimppuun ja katsoa, mitä käyttökelpoisia aarteita sieltä voisi löytyä. Eli siis kolme kärpästä yhdellä iskulla, kun vielä kaappien siivouskin tulee hoidettua samalla!

6 kommenttia:

  1. Voi teitä siellä sodan jaloissa! Hyvä ettei tunnu missään :) Mielenkiinnolla jäänkin siis sotauutisten sijaan odottamaan skräppäysaiheisia juttuja. Olen tuosta kuullut mutten oikein koskaan nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hetken voi kestää, ennenkuin näkyy tuloksia täälläkään, mutta katsotaan (sanoi lääkäri).

      Poista
  2. Uhkaavaltahan tuo näyttää. Mitä jos nainen kastelee taimia liikaa? Tai sinä leikkaat skräpätessä sormeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy myös muistaa varautua vähintään kolmostason kriisivalmiuteen, eli varata kotiin riittävästi värillisiä pahveja, askarteluliimaa sekä erilaisia tusseja. Jos vaikka sitten jonain päivänä tuleekin joku ulkonaliikkumiskielto. On ainakin tekemistä siellä pommisuojassa :)

      Poista
  3. Esittele sitten tulevaisuudessa harrastuksesi tuloksia. Minulla on asennevamma skräppäystä kohtaan josta toivoisin jonkun minut päästävän koska se kuulostaa mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin oli asennevamma sitä kohtaan. Se johtui varmaan siitä nimityksestä, "skräppäys". vähän niinku räppäys = räppääminen. Mutta ystäväni upeat tekeleet ja innostus on näemmä tarttuvaa laatua!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...