tiistai 11. kesäkuuta 2013

Huipulla tuulee

...ja hyvä niin, nimittäin sen verran vuolaasti hikinorot valuivat pitkin ohimoita kiivetessäni viimeisen kiviportaan Birobongin huipulle sunnuntai-iltapäivänä klo 14.20. Odaesanin vuori jäi kiehtomaan mieltämme edellisen Noinbongin valloituksen jälkeen niinkin paljon, että oli otettava revanssi aavistuksen lyhyemmällä, mutta sitäkin jyrkemmällä pätkällä Odaesanin korkeimmalle huipulle aina 1563 metriin asti. Lähtötason ollessa tällä kertaa huomattavasti alempana kuin edellisellä patikalla, saimme 3,4 kilometrin matkalla 1100 metrin korkeuseron taltutettua. 

Reitin toinen temppeli sijaitsi vuorenrinteellä kauniin puutarhan ympäröimänä.

Sisällä oli mahdollisuus kumartua kultaisen buddhan eteen. Patsaalle oli tuotu myös kukkia ja ruokaa. 

Temppelit ovat poikkeuksetta upean värikkäitä ja täynnä kauniita yksityiskohtia

Jos oma kartta unohtui kotiin, ei hätää: temppelin seinästä voit ottaa koordinaatit matkan varrelle

Temppeleiden luona oli vesipisteitä, joista pääsi maistamaan paikallista lähdevettä. Oli kylmää ja raikasta, tosin jälkimaku oli aavistuksen metallinen.
Birobong lasketaan Korean pyhien vuorien joukkoon heti kolmen pyhimmän (Geumgangsan, Jirisan ja Hallasan) jälkeen. Matkalla huipulle on kolme buddhalaistemppeliä ja vuori on täten buddhalaisten pyhää maata. Reitti alkaa Sangwonsan temppeliltä jatkuen puolitoista kilometriä kahden muun temppelin ohi, tasoittuen reilun puolen kilometrin matkan verran ja lopulta heittäen kunnon haasteen viimeiselle kilometrille, joka on varsin jyrkkää ja reisilihasten sietokykyä uhmaavaa nousua. Varoituksen sanana kaikille "elämänsä kunnossa" oleville (tai niin luuleville) kolmekymppisille: kuusikymppiset korealaismummot viuhtovat täälläkin ohitse vasemmalta ja oikealta huikaten samalla pyhät tervehdykset kunnon buddhalaisten tapaan. Itse sen sijaan otin joka kolmannella askeleella lukua, mutta minkä kunnossa häviää, sen suomalaisessa sisussa voittaa... ja siten myös vuorenhuippu valloitettiin, väsyneenä mutta onnellisena (lue: järkyttyneenä siitä faktasta, että vuorelta pitää vielä laskeutua alas omin voimin). 

Kolmas temppeli oli huomattavasti edeltäjiään pienempi ja sijaitsi tasanteella. Ehkäpä rakennusmiesten into oli loppunut kesken, eikä mielenkiinto ole riittänyt enää useampien rakennusten tarvikkeiden kantamiseen puolentoista kilometrin ylämäkeen...


Temppelin pihassa oli pieni infomökki, jossa kaksi rouvaa tarjoilivat meille ystävällisesti virkistävää riisi-sokerijuomaa ja riisikakkuja. Jäimme pohtimaan, kuuluuko rouvien työmatkaan tosiaan koko matkan kiipeäminen päivittäin? Oma työmotivaatio saattaisi ainakin hieman kärsiä, jos joka aamu pitäisi lähteä kapuamaan vuorenrinnettä ylös. Tai entä jos edellinen ilta on venynyt vähän pitkäksi...?

Aurinko helli tällä kertaa oikein olan takaa, kirjaimellisesti, sillä kotiin päästyämme olivat miehen olkapäät kirkuvan punaiset. Huipulta oli mainio näköala alas pilvipeitteiden lomaan ja tällä kertaa onnistuimme näkemään aina merelle saakka. Myös kolme matkalla ollutta temppeliä teki patikoinnista mielenkiintoisen, kun kerrankin oli hyvä syy pysähtyä keräämään niitä matkan varrelle valuneita voimanrippeitä. 

Kuvassa polku ei näytä yhtään jyrkältä. Vai onkohan mun muistikuvat vääristyneet..?

Vihdoinkin perillä!

Tällä kertaa olimme varustautuneet paremmin eväin ja saimmekin nauttia retkilounasta leppeän tuulen puhallellessa huipulla.
Temppeleiden välille oli pystytetty jonkin sortin kaiuttimet kivipaasien sisälle, joista kaikui munkkien rummutusta ja joikua. Suoraan sanottuna olisin mieluummin matkannut luonnon keskellä pelkästään linnunlaulusta nauttien, mutta onneksi munkkien mantrat loppuivat jo puolimatkan paikkeilla. Temppelit itsessään olivat kauniita ja pystytetty upeille paikoille vuoren rinteelle, joten näköalat olivat mahtavat ja vuoristoilma muutenkin vaikuttavaa. Vuori oli selvästikin korealaisille mieluisa pyhiinvaelluskohde, sillä aina korkeimmalle temppelille asti oli nähtävissä melko vilkas ihmisvirta, kun taas viimeiset puolitoista kilometriä oli sen sijaan hardcore-vaeltajien valtakuntaa. 

Alas selviydyttyämme katsastimme vielä lähtöpisteessä sijainneen Sangwonsan temppelin. Jostain syystä ylimääräisten portaiden kapuaminen ei tosin enää huvittanut tässä vaiheessa...

"Hei jätkät, ei sit mitään shamanistisia menoja tällä parkkipaikalla, jooko?"
Reilun kolmen kilometrin kiipeämiseen kului pysähdyksineen noin kaksi tuntia ja kaksikymmentä minuuttia, kun taas alamäkeen tamppasimme noin tunnin ja vartin. Tosin alaspäin laskeutuessamme emme enää pysähdelleet temppeleissä, vaan tulimme koko pätkän sen kummemmin pysähtelemättä. Mutta matkan jälkeen oli kyllä todettava, että olipa taas rykäisy! Ehkä sitten elokuussa seuraavan kerran...jos siis pohjelihakset palautuisivat siihen mennessä.

4 kommenttia:

  1. Huh, varmaan hirveä homma kavuta, mutta kun noita maisemia katsoo, niin varmaan ihan kannattava juttu. :-)

    Ehkä sinne lähtöpaikkaan pitäisi laittaa jonkinlainen varoitus, että alaskin on vielä tultava. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli siinä hommaa, mutta kyllä se ihan normaalikuntoiselta aikuiselta onnistuu. Polut ovat hyvässä kunnossa ja tällä reitillä suuri osa polusta oli kiviporrasta tai ihan tehtyä porrasta. Tosin kuulemma talvella ei liukkauden ja lumen vuoksi kannata viimeistä 1,5 km lähteä kapuamaan (ei kyllä ois tullut mieleenkään :)

      Poista
  2. Iiiiiiihana löytö tämä sinun blogisi! Aloitin tänään tai oikeastaan eilen (vuorokausi vaihtui jo..) blogisi lukemisen ihan alusta ja millään en malttaisi jättää kesken. Luettuani nyt nelisen ensimmäistä kuukautta voin jo sanoa, että ostaisin varmasti tällaisen "matkakertomuksen" kirjana. Onko käynyt mielessä kirjoittaa kirjaksi?
    Toivottavasti teillä ei ole paluu kotimaahan ihan pian käsillä, että saadaan nauttia sinun mainioista kertomuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanista kommenteista!

      Kotiinpaluu ei ole suunnitelmissa vielä ainakaan puoleentoista vuoteen, paitsi pian lähestyvän kesäloman muodossa (jee!).

      Ja mitä kirjaan tulee... pitääpä laittaa korvan taakse ;)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...