keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Kissakahvilla

Otsikko ei kuitenkaan tällä kertaa viittaa mihinkään sivettikissan kakkakahviin (vaikka se varmasti herkullista onkin), vaan kissakahvilaan, josta taitaa tulla blogistin kantapaikka tästä päivästä alkaen. Olipa kerran Pariisi -blogin Riina kirjoitti japanilaisten keksimästä kissakahvila-konseptista täällä, ja harmitteli samalla kyseisten kahviloiden puutetta ranskanmaalla. Noh, täällä Gangneungissa surffataan kuitenkin niin trendien aallonharjalla, että täältähän moinen löytyy, vieläpä kohtuullisen kävelymatkan päässä blogistin kotoa. 

Kahvila oli hauskasti sisustettu tyyliin "mikä tahansa kissakama kelpaa". Hello Kitty -lelut, kissavalokuvakansiot, kissakellot ja niin pois päin. Mielenkiintoisia olivat myös vaaleanpunainen nallepuku seinällä sekä asiakkaiden käyttöön olevat mikkihiiri- ja minnihiiri -korvapannat.

Jääkahvi tarjoiltiin mummon hillopurkista. Kuinka nostalgista!

Noin viikko sitten kirjoitin sattumalta löytämästämme eläinkaupasta, jossa kissoja saa myös käydä silittelemässä ja pikkupentuja ihailemassa. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että kävin eilen kyseisessä kaupassa kissoja paijaamassa, mutta tunnelma puodissa oli sen verran nihkeä, ettei se oikeastaan houkuttele jatkokäynneille ihanista pennuista huolimatta. 

Kissakahvila sen sijaan oli varsin ihastuttava ja rento paikka, jossa aika vierähti nopsaan kissoja rapsutellessa. Sisään astuessa kengät piti riisua ovenpieleen ja ennen kissojen silittelyä kädet desinfioitiin puhdistusaineella. Sen jälkeen vielä pentuiässä ollut Momo olikin jo loikannut syliini kehräämään. Kahvilan työntekijä esitteli minulle kissat ja antoi kissalehtiä selailtavaksi. Lisäksi sain tutustua kunkin kissan nimeen, ikään ja rotuun sekä lempiruokaan kuvallisen esittelykansion parissa. 

Kielitaitoni riitti joten kuten selvittämään kunkin kissan nimen, sukupuolen, iän, rodun ja lempiruoat sekä inhokit. 

Momo juoksi välillä piiloon tuolin alle, mutta hetkessä palasikin lämpöiseen syliin kehräämään.

Tsy ei paljoa vieraista kiinnostunut, vaan jatkoi päikkäreitä ikkunalaudalle sijoitetussa kopassaan.

Mikkokin kömpi pehmeästä pesästään tervehtimään uteliasta suomalaista.


Kissoja oli yhteensä viisi: iso persialainen Jukki, harmaa amerikan wirehair (?) Mikko, venäjänsiniset Ruu ja Tsy sekä bengali Momo. Jukki nautti olostaan suoraan kahvipöydällä makoillen ja kehräsi laiskanlaisesti rapsutusten tahdissa. Momo oli iästään johtuen varsin vilkasliikkeinen, mutta kiipesi mielellään piiloleikin lomassa syliini makoilemaan ja peseytymään. Mikko nautiskeli omasta rauhastaan pehmustetussa kolosessa kun taas Ruu ja Tsy viettivät suurimman osan ajasta nukkuen toinen sohvalla, toinen omassa kopassaan.  

Mikäs siinä sylissä lepuuttaessa. Ja rapsutuksetkin saa kaupan päälle.

Ruu jaksoi nipinnapin aukaista silmänsä, mutta kehruukone lähti käyntiin heti, kun turkkia vähän siveli.

Kun tarkkaan katsoo, niin kuvastakin huomaa, että Jukkilla oli punaista poskikarvoissa.

Kahvilanomistajan elkein. Eipähän ainakaan hiiret hypi pöydillä...

Viikon kuluttua pääsen vihdoin kotiin silittelemään ja hellimään omia Bätmäniä ja Robynia, mutta vierotusoireisiin kissakahvila toimi mainiosti. Kahvilan pitäjä oli todella sympaattinen ja kuunteli kiinnostuneena (tai kiinnostuneen näköisenä) koreankielistä, takkuilevaa kertomustani omista kissoistani. Lisäetuna kissakahvila sijaitsee sopivasti koulumatkani varrella, joten sinne on helppo poiketa piipahtamaan vaikka joka viikko.

6 kommenttia:

  1. Tuosta tulisi varmasti hetkessä myös mun miehen kantis - se on kissaihmisiä henkeen ja vereen ja vaikka on muuten ihan miehekäs mies täyttäisi varmasti meidän talon kaikenlaisella kissakrääsällä jos mä en estäisi :) Ja maistuis kyllä mullekin kahvit kissojen kanssa. Ihanan näköinen paikka!

    Kiva, että pääset pian kotiin omia kissojasi tapaamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kissakrääsä on petollista, se "tarttuu" mukaan :) Meillä on täällä Koreassakin kaapeissa kissanleluja, vaikka kissat jäikin Suomeen...pitäisköhän mun lahjoittaa ne ylimääräiset tuonne kahvilaan?

      Viikon päästä olen jo Suomessa! Mutta juhannus vietetään vielä täällä.

      Poista
  2. Paras kahvila ikinä (paitsi mie menisin ehkä sittenkin ennemmin koirakahvilaan, mutta nää ny on näitä)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle kelpais koirakahvila yhtä hyvin, mutta ehkä toi kissaversio on sillä tavalla rauhottavampi, kun kissat vaan loikoilivat. Koirien kanssa oliskin vähän touhukkaampaa :) Mut kyllä mä niitäkin silittelemässä kävisin.

      Täällä tosin koirakahvila vois tarkoittaa jotain ihan muuta kuin silitysjuttuja ("ottaisitko kahvin kanssa koiraburgerin vaiko kenties koiralihapiirakan?") :D

      Poista
  3. Mahtava paikka! :) Pariisin kissakahvilayrittäjä muuten sai kuin saikin koottua rahoituksen, joten kissakahvila avataan sitten Pariisiinkin. :) Tosin mä pääsen onneksi nauttimaan kissankarvaisista kahvihetkistä ihan kotonakin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan huippu paikka kyllä, ja kissoja pitää mennä vielä katsomaan uudestaan, kunhan palaan kesälomalta. Mahtaako Pariisin kahvilassa olla pelkästään rotukissoja vai myös "tavallisempia"?

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...