keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Working holiday

Olen maatilan kasvatti. Töitä on siis aina riittänyt juuri niin paljon kuin on viitsinyt tehdä, ja tietysti paljon enemmänkin. En tosin tainnut olla se kaikista viitseliäin ainkaan teini-iässä. Vanhempieni kasvatusfilosofia mukaili melko lailla juuri viime viikolla jostain lukemaani sitaattia: "meillä saa tiskata kaikki jotka haluavat, ja nekin, jotka eivät halua". Muistan elävästi, miten teininä opin hyvin nopeasti nielaisemaan sen lauseen lopun, joka alkaa sanoilla "äiti, mulla ei oo mitään tekemis..."
 
Siksi en ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka ovat maksaneet päästäkseen lomallaan töihin. Työloma, eihän se ole loma ollenkaan?


 
Mutta kuinkas kävikään, kun saavuin Koreasta kotiin? Viimeiset kahdeksan kuukautta olen tuskaillut yksin kerrostaloasunnossa, koska ei ole mitään tekemistä ja yrittänyt keksimällä keksiä itselleni puuhaa ja kiirettä. Juuri siksi kotitilan työloma tuntuukin yllättäen uskomattoman rentouttavalta ja ihanalta. Kuluneen viikon aikana olen siivonnut ja kuurannut, ollut mattopyykillä, keitellyt lehtimehua, järjestellyt kellaria ja tyhjentänyt varastotiloja. Kastellut kukkia, ollut lastenvahtina ja laittanut ruokaa muutenkin kuin yhdelle hengelle. Ja nauttinut. On ihanaa herätä aamulla, kun tietää, että on tekemistä ja puuhaa, mutta että toisaalta voi aina välillä keittää rauhassa kahvit ja syventyä päivän lehteen. Itse asiassa en ole koko viikkoon vilkaissut lähes ollenkaan televisioon päinkään, joka sekin tuntuu tervetulleelta vaihtelulta Korean arkeen.
 

 

 
Alan siis pikkuhiljaa ymmärtää niitäkin ihmisiä, jotka hankkivat sen kesämökin hinnalla millä hyvänsä, ja juuri sellaisen, jossa riittää remontoitavaa, siivottavaa, kasvimaata kitkettäväksi ja nurmikkoa ajettavaksi. Vaikka totuus taitaa olla se, että se on mukavaa tasan niin kauan, kun se on vapaaehtoista ja väliaikaista. Mutta mietin silti, olisikohan Gangneungissa mummonmökkejä myytävänä...?

8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Niinpä! Kai se on inhimillistä, että aina kaipaa sitä, mitä ei ole saatavilla. No mutta äiti ja isä ovat tyytyväisiä, kun kotona on pikku puuhastelija :)

      Poista
  2. Ymmärrän hyvin, että hiljaiselon jälkeen kaikenlainen puuhailu tuntuu hyvältä! Kuulostaa hyvältä lomalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan sellainen puuhastelu tuntuu kivalta. Että on hommat, jotka pitää saada jollain aikataululla tehtyä, mutta ei ole niin kiire eikä muutenkaan väliä, missä järjestyksessä tekee. Sitten puuhastelun jälkeen se lötkölomailukin taas tuntuu paljon mukavammalta!

      Poista
  3. Nykyajan ihminen, joka esim. työkseen pyörittää papereita eikä joudu työssä ruumista rasittamaan, tarvitsee ehdottomasti vastapainoksi työleiriä tai kunnon kuntoilua:). Mattopyykki on ehkä parasta laatua, etenkin jos saa pestä järven tai meren äärellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamen! Tosin mä en oo ikinä pessyt mattoja mattolaiturilla, vaan pelkästään kotipihassa, mutta sekin on ihan kivaa. Myös kasvimaahommat on kivaa puuhaa näin aikuisiällä, vaikka olivatkin mun inhokkeja aina lapsena.

      Poista
  4. Kuulostaa ihanan maanlaheiselta! Olen tassa selaillut ohi menneita postauksiasi ja syvennyn viela muutamaan, lomalta paluu on rankkaa voin varoittaa....mutta nauti sina Suomen suvesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogit vain vilisevät silmissä, kun uusia postauksia pukkaa enemmän kuin ehtii lukea. Mutta säästän niitä sitten sadepäivän varalle :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...