keskiviikko 21. elokuuta 2013

Ostoksista

Aika paljon on tullut maristua siitä, että korealaisissa ruokakaupoissa on kallista. Etenkin liha, hedelmät ja kaikki tuontitavara on tyyristä ostettavaa, josta syystä omiakin ruokatottumuksia on tullut jonkun verran muutettua matkan varrella. Toinen muutokseen johtanut syy on tietysti myös ruokien saatavuus, tai tarkemmin sanottuna saamattomuus. Ja kolmantena syynä toki korealaisen ruoan maittavuus sekä ruokablogini, jonka varjolla kokeilen sitten kaikenlaisia kummallisia kokkailuja (kannattaa muuten käydä katsomassa, millaisen tuotoksen sain aikaiseksi sunnuntaina keräämistämme simpukoista!).

Mutta ei kaikki tietenkään täälläkään ole kallista. Ruokakassillisen voi saada hyvinkin edukkaaseen hintaan, kunhan malttaa hieman käyttää aikaa kaupassa, vertailla eri tuotteita ja kauppojakin keskenään sekä opetella tekemään ruokaa sellaisista raaka-aineista, joita on saatavilla edullisesti. Esimerkkinä siis vaikkapa tämän päivän ruokakassi, joka nyt ei ole millään tapaa kattava katsaus ruokaostoksiimme, mutta hyvä esimerkki siitä, millaista "täydennysostamista" harrastan viikoilla. Käyn kaupassa kävellen ja kannan kassit kotiin omin pikku kätösin, joten sen vuoksikin pitää ostaa aika maltillisia määriä kertaa kohden. Suuremmat ostokset ja esimerkiksi vesipullot ostamme yleensä viikonloppuna E-Martista tai vastaavasti HomePlussasta, jolloin olemme autolla liikkeellä ja kantohommatkin sujuvat kahden hengen voimin.

Riittävästi kannettavaa yhdelle kauppareissulle.
Tänään kävin kaupassa lähimmässä isommassa marketissa, Nonghyupissa. Kyseisen kaupan parhaana puolena on tosiaan sijainti, sillä se on heti sillan toisella puolella. Saatavilla on yleensä aika mukava valikoima vihanneksia hyvillä tarjouksilla, joten tällaisena tarjoushaukkana käyn usein tsekkaamassa, mikäli jotain kivaa olisi saatavilla. Toinen hyvä puoli NH:ssa on täysjyvävehnäjauhot, joita ei juurikaan ole löydettävissä muista kaupoista, tosin NH:ssakin vain silloin tällöin. Täkäläisissä marketeissa on aina liha- ja kalatiskit, mutta niitä käytän hyvin harvakseltaan. 

Kaupasta tarttui siis mukaan seuraavaa:

- kananmunia 30 kpl, 4700 wonia
- korealainen retikka eli muu (무), 500 wonia (yleensä ovat kalliimpia, noin 1500-2000 wonin paikkeilla)
- korealaisia chilejä / paprikoita pussillinen, 500 wonia (nämä myös päivän tarjouksessa)
- sundubua eli tofua 340 g paketti, 1100 wonia
- kurkkua 5 kpl, 1000 wonia
- hedelmäjuomaa litran purkki, 990 wonia
- ssamjjang -paputahnaa, 1000 wonia

Lisäksi kävin hakemassa kimchiä omalta vakkaripapalta torilta, pussillinen maksoi 2000 wonia. En osta kimchiä lainkaan kaupoista, sillä sen hinta on marketissa 5-7 -kertainen torihintaan verrattuna. Lisäksi markettikimchin maku on jotakuinkin teollinen, ei ollenkaan sellainen kunnon hapan, kotitekoinen ja sopivasti sattumia sisältävä... Kimchin ostaminen torilta onnistuu muutenkin samaan tapaan kuin mustamakkaran hakeminen Laukontorin kioskista; sanon papalle rahasumman, jolla haluan ostaa, ja hän sitten silmämääräisesti heittää pussiin omasta mielestään kyseistä summaa vastaavan köntin. Nykyään minun ei tosin tarvitse edes sanoa sitä summaa, koska "se tavallinen" on 2000 wonia, ja pappa tuntee jo kahden tonnin kimchiostokseni varsin hyvin.

Ostokset yhteensä hippasen alle 12 000 wonia eli aika tarkkaan kahdeksan euroa. Kuten yllä näkyy, muun muassa kananmunat ovat tosi edullisia, samoin tofu. Vihannesten hinnassa sen sijaan kausivaihtelut näkyvät todella voimakkaasti, hinnat moninkertaistuvat talvella ja keväällä, jolloin satokausi ei ole meneillään. Kokoliha-, leikkele- ja juusto-ostokset pyrimme keskittämään valikoiman vuoksi aina Costco-reissuille Soulissa käydessämme ja leivät leivon paljolti itse, tosin jyväleipää tarttuu myös aina Costosta mukaan useampi paketti.

Juomatottumukseni ovat myös muuttuneet täällä ollessani, sillä Suomessa käytin aika paljon sokerittomia mehutiivisteitä (juu, niitä myrkyllisiä, suorastaan tappavia aspartaamisekoituksia). Täällä ei moisia ole löydettävissä lainkaan, vaan mehuhylly koostuu erilaisista sokeroiduista hedelmämehuista sekä omituisista etikkamehuista, joita kai käytetään enemmänkin terveysjuomina. Limsaa löytyy sokerittomana ja se on kohtuuedullista, mutta olen koittanut rajoittaa limsanjuontia hieman, jotta hammasparat eivät ihan kokonaan katoaisi suusta. Sanomattakin lienee selvää, että marjamehuja ei juurikaan hyllystä löydy. Itse en välitä ollenkaan sokeroiduista hedelmämehuista, joten juoman virkaa toimittaa useimmiten vesi. Maitoa emme juo, koska täällä on vain harvakseltaan saatavissa vähärasvaista, ja perusmaito on "sinistä maitoa", joka ei pelkältään maistu. Avuksi olemme löytäneetkin maitomaiset hedelmäjuomat, jotka myydään kylmätiskissä ja joita on saatavilla ainakin omenan, ananaksen ja persikanmakuisina. Kaikki maistuvat varsin hyvälle, mutta erityisesti vähän vähemmän makea omena on suosikki. Mehu on tosiaan hieman maidon kaltaista, sakeaa ja ravintoarvoiltaan rasvattoman maidon veroista herkkua. En toistaiseksi ole ihan tarkkaan selvillä, mikä ihmejuoma on kyseessä, mutta kunnes toisin todistetaan, olen vakuuttunut sen terveellisyydestä ja hyvästä mausta!

Mikäli sitten haluaa vaihtoehtoja limsalle, niin toki täällä on kattava aloe vera- ja teejuomien valikoima. Tai miten olisi vaikkapa "rusinavesi"?

Lupaavasta nimestään huolimatta tämä orientaaliherkku ei sittenkään maistunut vedelle, jossa olisi liotettu rusinoita, vaan ihan sille samalle popkorninmakuiselle vehnä-/soija-/ohrateelle, jota on saatavilla joka kioskista ja kulmakaupasta.

2 kommenttia:

  1. Kotiin ostettava ruoka on niin iso osa arkea, etta sen erilaisuus on kiehtovaa. Tuosta mehukuvaksesta tuli mieleen taalla myytavat soijamehut. Mun suosikki on paaryna, mutta sokeripitoisuutensa takia oon ostanu sita joskus vaan herkuksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herkkujuomanahan tuo menee meilläkin, itse kyllä lantraan sitä joskus vedellä, jos on oiken jano, sillä silloin vähempikin makeus riittää.

      Kotiin ostettava ruoka on tosiaan iso osa arkea, ja sen vuoksi olenkin päättänyt opetella muutaman yksinkertaisen paikallisen herkun, joita voin sitten kokkailla kotona ja olla varma, että raaka-aineet löytyvät jokaisesta kaupasta :) Vaikka kyllähän suomalaistakin ruokaa pystyy tekemään tosi simppelisti, esim. jauhelihasta kaalilaatikkoa, makaronilaatikkoa, perunaa ja kastiketta, lihapullia jne jne, mutta on nuo korealaiset erikoisuudet ihan mukavaa vaihtelua. Ja aika terveellisiä, myös!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...