keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Kylmän suihkun alla

Perjantaina irlantilainen ystäväpariskunta kutsui meidät Seoraksan-vuorten keskellä sijaitsevalle Min's cabinille, pienelle vuoristomökille relaamaan ja nauttimaan raikkaasta vuoristoilmasta. Olimme kuulleet paljon hyvää kyseisestä paikasta, joten suuntasimme puolenpäivän maissa vuoristoon kohti Injen paikkakuntaa ja kauniita mökkimaisemia. 

Vuoristotie kulki suorastaan henkeäsalpaan jylhissä maisemissa. Ei ihme, että Seoraksan onkin Korean suosituin matkailukohde yhdessä Jeju-saaren kanssa. Ruska-aika ei ole ihan vielä parhaimmillaan, mutta muutamia punaisia lehtiäkin oli nähtävissä. Itse mökki oli bed&breakfast -tyyppinen, nuorison suosima tukikohta, ja omistaja Min varsin iloinen hippi, kuten hän itse asian kuvaili. Paikan päällä oli paitsi yöpymismahdollisuus kimppahuoneessa, myös pari yksityishuonetta, ravintola sekä baari. 



Hirsimökin uumenissa sijaitsi majoituksen lisäksi myös kahvila, josta sai pientä purtavaa.

Vesiputouksen alkuun oli vain muutaman kymmenen minuutin kävelymatka.


Tarkoituksena oli tehdä lyhyt retki lähistöllä sijaitseville vesiputouksille. Tällä kertaa vaellus ei niinkään koetellut kuntoa ja kestävyyttä, vaan enemmänkin rohkeutta ja tasapainoa, sillä kiviröykkiöillä hyppely päättyi herkästi liukastumisen tai horjahduksen kautta jääkylmään pulahdukseen. Tossut (ja blogistikin) säilyivät kuitenkin kuivina perille asti, ja jättäydyin suosiolla kuvaamaan muiden hytinää jääkylmässä vuoristoputouksessa. 

Rohkeat patikkaseuralaiset uskaltautuivat jäätävän kylmään veteen. Blogisti jäi suosiolla seuraamaan rannalta.

Vesi oli kuulemma niin kylmää, että pää jäätyi putouksen alla...




Irlantilaisten päätä ei palella, suuremmallekin putoukselle oli päästävä.





Ennen auringonlaskua palasimme takaisin mökille, jossa nautimme illallista ja jatkoimme illanviettoa lautapelailun sekä beer pongin merkeissä. Joukkoon liittyi lisää ulkomaalaisia, lähinnä amerikkalaisia opettajia, mutta mukaan mahtui myös muutama korealainen ja yksi pikkuinen koirakin. Aamuyön aikaisina tunteina kömmimme lopulta mökin lattialle nukkumaan (juu, ei ollut patjoja, ei). 

Aamulla nautimme vielä paikallisen vuoriston antimista tehdyn bibimbapin ja istuimme muutaman tunnin terassilla nauttien lämpimästä ilmasta ja Minin lennokkaista tarinoista. Matkaseuralaisten pienten päivätorkkujen jälkeen pääsimme taas mutkittelemaan vuoristotielle. Teräviä mutkia suoristellessa ja jyrkkää alamäkeä lasketellessa tuli kyllä paperipussia ikävä, etenkin takapenkin matkustajilla, kun lounaaksi nautittu ankkakeitto alkoi pyrkiä ylös. Kotiin selvittiin kuitenkin ilman ylimääräisiä pysähdyksiä ja loppupäivä sujuikin laiskasti sohvanpohjalta tv-kanavilla surffaten.

4 kommenttia:

  1. Hihi, pelästyin jo, että otsikko viittaa siihen uuteen duuniin. ;) Mutta mahtava paikka! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, no ei sentään :) Ihan leppoisaa toimistotyötä se on, ei sentään mitään suihkua (ainakaan kylmää sellaista) vaativaa... :D

      Poista
  2. Puitteet on hienot. Minäkin olisin jäänyt rannalle kuvaamaa, sillä inhoan kylmää vettä. Siis muussa kun juomistarkoituksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tuo vesi oli todella kylmää, ei kyllä tullut mieleenkään liittyä uimareiden joukkoon...

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...