perjantai 20. syyskuuta 2013

Temppeli, tumuli ja tuhma museo

Gyeongjussa herättiin aurinkoiseen aamuun. Ensimmäiseksi turistikohteeksi valitsimme sen tärkeimmän, eli Bulguksan temppelin. Alue koostuu paitsi itse temppelistä ja sen rakennuksista, myös kauniista puistosta, joka levittäytyy Tohamsan-vuoren rinteelle. Temppelistä ei kuitenkaan ollut mitään mainittavia näköaloja, vaan se sijaitsi suurten puiden keskellä isolla aukiolla. Kävelimme alueen läpi kiinalaisten ja länsimaalaisten turistien mukana, ja totesimme, että ehkä nuo buddhalaistemppelit eivät sittenkään sytytä meitä niin kovasti, sillä ulkonäkönsä puolesta paikka oli aika samaa kastia kuin aikaisemmin näkemämme temppelit. Tunnelmansa puolesta se oli mielestäni jopa vaatimattomampi kuin ne pienet temppelit, joita olemme vaellusreiteillämme nähneet. Hienoja rakennuksia, muutamia pyhiä patsaita ja pilareita, munkit mumisemassa kullatulle buddhalle...mutta emme kertakaikkiaan jaksaneet innostua korean valtionaarteista tai niiden historiasta. Portaita alas kavutessani totesin, että ehkä tällä reissulla ei tarvitse enää muita temppeleitä käydä kurkkimassa. 

Pääportilla meidät otettiin hilpeästi vastaan

Ihan kiva juttu, että tuonne ikiaikaisen temppelin pihalle on rakennettu tuollainen aaltoilevaseinäinen laatikkorakennus. Todellisuudessa rakennus oli (toivottavasti) väliaikainen, sillä sen sisään jätetyt kansallisaarteet olivat ilmeisesti restauroinnin alla, mutta muinaishistoriallista tunnelmaa tuo vähän latisti.

Poika seuraamassa munkin rukousta

Ihan vähän vahinkolaukaus. Buddhapatsaita ja rakennusten sisäpuolia ei ollut kovinkaan luvallista kuvata.

Erään rakennuksen ympärillä oli lukemattomia kivikasoja. Kuulemma kiviä kasatessa saa toivoa jotain. Miehen kollega kertoi toivovansa joka kerta rahaa, ja vielä ei ole toiminut. Lisää kiviä pinoon, siis.

Kiviä oli pinossa myös räystäällä.

Katonharjoja ja puita. Paikka oli hankalasti kuvattavissa (etenkin pilvettömän aurinkoisena päivänä), kun joka puolella oli jokin puu tai puska edessä tai vähintäänkin varjostamassa rakennuksia. 

Pyhiä vessanpyttyjä. Munkitkin ovat ihmisiä...

Kongi. Ei saatu kokeilla.

Seuraava matkakohde olikin sitten jotain aivan muuta. Ja ei, me emme todellakaan olleet suunnitelleet poikkeavamme seksimuseossa, mutta kun museon iso kyltti tuli vastaan, emme voineet vastustaa kiusausta. Ja onhan se sanottava, että korealaisilla on kertakaikkiaan jotain pahoja patoutumia seksuaalisuuden suhteen, nimittäin sen verran omituinen kompleksi oli kyseessä. "Museo", jos sitä nyt sellaiseksi voi kutsua, koostui erilaisista näyttelysaleista, joissa enemmän tai vähemmän museotavaraksi luokiteltavaa materiaalia, sekä ulkopuistosta, jossa oli hyvin hämmentäviä patsaita, ei kuitenkaan mitään historiallista, vaan ihan moderneja, värikkäitä ja, noh... säädyttömiä. Paikka ei siis ollut mikään lapsiperheiden ykköskohde, eikä itsellänikään viitseliäisyys riittänyt monenkaan valokuvan ottamiseen. Paikka tuntui olevan enemmänkin pikkutuhma treffikohde nuorille pariskunnille pussauskoppeineen ja pippelipuistoineen. Mutta jos aihepiiri kiinnostaa, niin suosittelen kuitenkin mieluummin Samcheokin penispuistoa, joka on autenttisempi elämys oikeine, historiallisine patsaineen ja veistoksineen. 

Pussauskopit.

Korealaista exhibitionistihuumoria?

Mahtaisiko mennä sukulaistädiltä teet väärään kurkkuun?

Inspiraatiota puutarhan joulukoristeluun

Havainnollistavia ohjeita automatkaajille.

Iltapäivällä oli vielä vuorossa tumulipuisto eli hautakumpujen katselemista. Tumulipuisto koostuu suuresta puistoalueesta, jossa yli kaksikymmentä pienempää ja suurempaa silla-dynastian aikaista hautakumpua. Pieni hauta tarkoittaa noin metrin korkuista kumpua, kun taas suurimmillaan kummun korkeus voi yltää jopa 23 metriin. Tuplakummut ovat tietysti pariskuntahautoja ja osa kummuista on tehty pelkästään hautarosvojen hämäykseksi. 

Jo itse puisto oli kaunis paikka hyvin hoidettuine kasvustoineen ja siistine nurmikkoineen. Puisto näyttikin olevan suosittu kävelyreitti paitsi turisteille, myös paikallisille perheille. Tumulipuiston kupeessa sijaitsi perinnetaloista koostuva pieni kylä, jonka rakennukset olivat aikoinaan kuuluneet eräälle Korean rikkaimmista suvuista. Rakennusten joukossa oli muun muassa erään kyseiseen sukuun kuuluneen korealaisen itsenäisyystaistelijan syntymäkoti.

Tuplatumuli

Cheomseongdaen observatorio, kaukoidän vanhin laatuaan, rakennettu kuningatar Seondukin aikana vuonna 635.
Perinteinen hanok

Odotetuin nähtävyys (ja myös suurin pettymys, tottakai) oli Cheonmachong (Heavenly horse tomb), jota viihdearvoltaan huippuhyvässä Ancient Aliens -ohjelmassakin esiteltiin. Kyseessä on siis hautakumpu, jonka sisältä löytynyt maalaus on ainoa silla-dynastian ajoilta säilynyt taideteos. Teos kuvaa hevosta, jonka jalkojen paikalla on tulenlieskat, ja Ancient Aliens -ohjelma olikin vakuuttunut, että tämä(kin) kuvastaa selkeästi avaruusolentojen vierailua Gyenongjussa. Lisäksi kummun sisällä oli useita haudasta löytyneitä arvoesineitä, kuten kruunuja, koruja ja astioita. Mielenkiintoinen hauta, mutta jostain syystä odotin hevosmaalauksen olevan jotenkin...isompi, tai ehkä mahtipontisempi? Ehkä pitäisi vierailla museoissa hieman useammin katselemassa arkeologisia nähtävyyksiä, niin säilyisi tuo suhteellisuudentaju parempana...

Cheongmachong alkaa kohdasta 30:35


Ja tässä itse teos. Ihan selvästi avaruusolioita. Ja ihan selvästi hevonen...

Iltapäiväkävely helteisessä tumulipuistossa päätti turistikierroksemme Gyeongjussa, josta lähdimme suuntaamaan kohti Daegua. Alunperin ajatuksemme oli ajaa suoraan Andongiin, mutta koska road tripin henkeen kuuluvat oleellisesti suunnitelmien muutokset ja yllättävät käänteet, päädyimme mekin hieman muuttamaan matkareittiämme. 

7 kommenttia:

  1. Oho, jotenkin olisin luullut korealaisia häveliäiksi, mutta maahan on selvästi kovin seksuaalinen penispuistoineen ja seksimuseoineen. Yllättävää. Tuplatumuli taas vei mieleni Teletappimaahan ja päässä rupesi soimaan Tiivitaavi, Hipsu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koreassa on kyllä hyvin kaksinaismoralistinen suhtautuminen seksiin ja kaikkeen siihen liittyvään. Toisaalta ollaan hyvinkin häveliäitä ja perinteisiä, mutta sitten toisaalta seksi pursuaa ihan joka paikasta, mielestäni osittain jopa enemmän kuin Suomessa. Vapautunutta keskustelua aiheesta ei yleensä kuule, vaan asioiden edessä edelleenkin kakistellaan, hihitellään ja punastellaan, myös aikuiset ihmiset.

      Poista
  2. Hih, mitä nähtävyyksiä.

    Minä ostin kerran kiireissäni Tokion lentokentältä sakesetin, jossa oli kauniita japanilaisia sotureita ja geishoja. Vasta paljon myöhemmin tajusin, että kuvissa oli taiteellisesti tyylikkäitä seksikuvia. Ei siinä mitään, mutta annoin setin lahjaksi... :)

    VastaaPoista
  3. Tuli mieleen tuosta seksipuistosta, että miten avoimesti Koreassa voi näyttää läheisyyttä julkisilla paikoilla, voiko halailla ja pussailla? Tulee nimittäin ihan tuosta puistosta mieleen kaksinaismoralismi ja se, että ehkä korealaiset käyvät sitten tuolla puistossa purkamassa niitä patoutumiaan... Mutta ehkä siellä kuitenkin on paljon vapaampaa kuin esim. Intiassa, jossa ei saa kulkea edes käsi kädessä ilman että sitä pidetään säädyttömänä (poislukien modernimmat kaupungit).

    Todella mielenkiintoinen (ja monipuolinen) päivä teillä. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Touching the opposite sex in Korea"

      http://www.youtube.com/watch?v=VJT8XxKq_LY

      Poista
    2. Nykyään nuoret parit kyllä halailevat ja kulkevat käsi kädessä, mutta mitään varsinaista pussailua tai muuta näkee harvoin. Aikuiset eivät koskaan. Kyllä se edelleen on hieman tabu, vaikkakin tavat muuttuvat. Mutta todellakin tuntuu siltä, että niitä turhautumia tulee, ja tuo puisto taitaa olla juurikin niitä paikkoja, minne sitten mennään purkamaan sitä liiallista energiaa :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...