perjantai 25. lokakuuta 2013

Ruokalan antimia

Miehen työpaikan läheisyydessä on ruokala, jossa paikallisten yritysten työntekijöille tarjotaan paitsi aamupala, myös lounas ja kello viiden päivällinen. Ruoka tarjoillaan karusti terästarjottimilta, joissa on pikkuisia ja isompia lokeroita eri ruokalajeja varten. Isoin lokero on tietysti riisille, jota tarjoillaan jokikisellä aterialla kellonajasta ja muista ruokalajeista riippumatta. Pyöreä kolo on lähinnä keittolautaselle, sillä joka päivä on myös tarjolla jonkinlaista keittoa. Useimmiten keitto on leväkeittoa tai soijapavun ituja sisältävää, vetistä lientä, mutta toisinaan lounasta voi luonnehtia suorastaan keittolounaaksikin kanakeiton tai kimchijjigaen ominaisuudessa. Pikkulokerot ovat tietysti panchaneita varten. 

Ja kuten korealaiseen tapaan kuuluu, niin ruoan kanssa ei juoda mitään, vaan vesi otetaan automaatista kaapissa sterilisoituun teräsmukiin vasta ruokailun päätyttyä. 

Alla siis kokoelma ruokia a la ruokala:

Pääruokana riisiä ja perunakastiketta. Ei siis lainkaan proteiinia. Keittona leväkeitto, jonne ovelasti upotettuna pikkurillin kynnen kokoisia lihaisia sattumia (sanan varsinaisessa merkityksessä). Panchanina raaka mustekala chilikastikkeessa, peruskimchi sekä kaalisuikalesalaatti.

Riisiä. Raakaa mustekalaa chilikastikkeessa. Pinaattipanchan (sigeumchi namul) sekä tavallinen kimchi. Kalataikinasta tehtyjä suikaleita seesamiöljyssä. Keittona kammottavan harmaa retikka-kanakeitto, jossa enimmäkseen harmaata kanannahkaa ja luita, mutta myös aavistus ihan kunnon kananlihaa.
Riisiä ja mustekala-kasviskastiketta. Pinaattipanchania, marinoitua kasvissekoitusta (sipulia, porkkanaa ja purjoa) sekä tavallista kimchiä. Keittona soijapavun ituja vedessä (kognamul).

Ja taas riisiä. Lisäksi ainakin kerran viikossa tarjottava kalanpalanen (nahkoineen ruotoineen kaikkineen, mahtavaa syötävää puikoilla, siis) sekä pinaatti-, kurkku- ja kimchipanchanit. Kipossa tofupuuroa, eli lämmintä, veteen murennettua, keitettyä tofua soijakastikesilmän kera.

Vesiautomaatti ja teräsmukien sterilointikaappi. 
Jos kuitenkin ruokalan tarjonnasta huolimatta pikkunälkä jää kolkuttelemaan vatsalaukkuun, ei hätää; huikopalaksi saattaa saada rasvassa paistetun riisipötkylänpalasen kalataikinaan kääräistynä. 

Toisinaan työntekijät lähtevät työpäivän jälkeen nauttimaan yhdessä illallista ja viettämään aikaa työpaikan ulkopuolella; tapahtuma, jota kutsutaan nimellä Hwesik. Tuolloin varataan pöytä paikallisesta ravintolasta ja syödään mahan täydeltä herkkuja, kuten esimerkiksi kuvassa näkyviä siansorkkia ananaksen ja omenan kera.

Terästarjottimelta löytyy viikottain lähes samat ruoat; riisiä, paloiteltua kalaa, possusuikaleita erinäisissä keitoissa tai kastikkeissa, mustekalaa raakana tai kypsänä sekä kimchiä, pinaattia ja kalataikinasuikaleita. Toisinaan ruokalan tädit kuitenkin laittavat parastaan, ja työmiesten suosikkeihin kuuluvatkin tulinen kanakeitto, punalieminen lihakeitto, aina yhtä maistuva kimchijjigae tai tunnetumpi korealainen bibimbap. Ja kun vatsa on täynnä riisiä kyytipoikineen, etsivät työmiehet kukin oman piilopaikkansa ja ottavat 10 minuutin ruokalevon, joko penkillä maaten tai tuolissaan takakenoon nojaten. 

16 kommenttia:

  1. Mä kuolisin nälkään siellä :D
    Auts, hyvä keino päästä "länsimaisen hapatuksen" tuomista liiikakiloista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm.. niinhän sitä luulisi, mutta tiiätkö kun sitten kuitenkin noita ruokia kompensoi helposti kaikenlaisella (vaikkapa suklaalla tai vohveleilla tai korealaisella bbq:lla), niin eipä ne liikakilot sitten liikahdakaan mihinkään. Sitäpaitsi, monet noista ruuista taatusti näyttävät ja kuulostavat paljon pahemmalta, kuin mitä todellisuudessa ovat. Itsehän olen sellainen kimchirohmu, että kaikki, missä on kimchiä, kelpaa mulle :) Tosin eihän siitä kyllä nälkä lähde...

      Poista
  2. Onpas hieman erilaiset lounaseväät, kun Suomessa:). Nyt juuri ei ole minkäänlaista makuaistia flunnsan vuoksi, joten voisin heittäytyä hulvattomaksi maistelijaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nauroin miehelle, että jos ikinä kuulen vielä suomalaisten mukuloiden valittavan kouluruoan kumiperunoista ja kanaviillokista (kanaviillokihan on kyllä ihan hyvää?), niin voin sitten esitellä näitä kuvia, että miten olis vaihtoehtoinen lounasvalikoima... :D Mutta kuten sanottu, niin ulkonäkö ehkä pettää; kyllä tuollaiset ruoat ovat ihan ok, joskin aika vähäproteiinisia etenkin raavaalle miehelle. Ja runsas riisinsyönti väsyttää helposti iltapäivällä. Mutta ehdottomasti suosittelisin ennakkoluulotonta maistelemista!

      Poista
  3. Mä olen tän sun blogisi myötä kiinnostunut yhä enemmän korealaisesta kulttuurista ja erityisesti ruoasta, vaikken kunnollista korealaista ruokaa olekaan vielä päässyt maistamaan. Täällä toisessa kodissani Brightonissa on ilmeisesti ihan hyvä korealainen ravintola nimeltänsä Binari ja ajattelin sinne mennä joku päivä ensimmäistä kertaa. Mitä suosittelisit ensikertalaiselle? En pelkää maistella uusia juttuja, mutta syön lihoista vain mereneläviä. Mitä uskaltaisin kokeilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riippuu aika paljon siitä, miten tulisesta ruoasta pidät? Jos miedompi on parempi, niin yleensä (kai?) korealaisissa ravintoloissa on ainakin bibimbapia ja bulgogia tarjolla. Bibimbapia usein hehkutetaan, mutta omasta mielestäni se nyt on vaan...noh, riisiä ja kasviksia sekoitettuna. Ei sen kummempaa. Mutta helppo ruokalaji "alkajaisiksi". Bulgogi on myös hyvää, se on makeahkossa, ei-tulisessa marinadissa maustettu, ohueksi siivutettu liha, mutta koska et syö lihaa, niin... Omia suosikkejani korealaisesta on ehdottomasti korean bbq lihoineen, mutta sitäkään en tietysti lihaa välttelevälle voi suositella :)

      Sitten tykkään manduista, niitä saattaa olla lihattomana kimchitäytteellä, kannattaa kysyä.. Kanakeitoista erinomaisia ovat dalkgyejang ja dakdoritang, mutta saattavat olla tosi tulista. Ja onko kana myös ei-syötävien listalla? Kimchijjigae on herkkua, mutta voi olla kimchiä ensi kertaa maistavalle vähän liian erikoinen "kaalikeitto" (ja tulista!). Siinä on joskus myös possua joukossa, joten kannattaa sitten pyytää se ainakin lihattomana. Ja varmasti listalta löytyy myös doengjangjjigae, joka on se korealaisten suosituin arkiruoka; ei tulista, mutta hyvin erikoisen makuista, paputahnasta tehtyä keittoa yleensä vihanneksilla ja tofulla. Itse tykkään, enkä muistaakseni ole kuullut kenenkään tätä ainakaan inhoavan, mutta doenjang-tahnan erikoinen maku vaatii hiukan totuttelemista; en osaa verrata makua mihinkään, mutta se on sellainen "maanläheinen", ehkä vähän soijamainen maku. Ihan jees, ja se on ainakin jotain _todella korealaista_! Ja sitten vielä tofukeitto soondubujjigae, se on taatusti tulista (voi olla, että saa miedommankin version) ja kasvista.

      Kalaruoista en itsessään oikein osaa suositella mitään, sashimi ("hwe") on täällä huippua, samoin grillatut simpukat, mutta en uskalla niitä suositella Korean ulkopuolella olevan ravintolan suhteen. Tykkään paljon jjamppongista, joka on tulinen mereneläväkeitto, joten jos chili ei haittaa, niin se on hyvä sekoitus nuudelia ja äyriäisiä.

      Nyt ei tule muita mieleen, ja tietysti menun valikoima rajoittaa jonkun verran, mutta kimchiä siellä varmasti tarjotaan, ja sitä kannustan kokeilemaan joka tapauksessa!

      Poista
    2. Kiitos tosi paljon! Täytyy perehtyä enemmän kyseisen ravintolan tarjontaan. :-)

      Poista
  4. Mukavan varikasta, ma tykkaisin varmaan monista jutuista, tosin nuo litkumaiset keitot jaisi kylla ehka valiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No olen tainnut aika monesti todeta mielipiteeni leväkeitosta; kyllä sitä nielemään pystyy, jos on pakko (esim. kohteliaisuussyistä) ja joka kerta, kun sitä on tarjolla, maistan pari lusikallista, muuta en vain ole oppinut siitä pitämään. Muuten keitot ovat todella "helppoja" syötäviä; melko mauttomia tai sitten tulisia, mutta harvoin mitään pahaa.

      Poista
  5. Arkiasiat, kuten lounastus eri maissa, on tosi kiinnostavaa! Täällä ei oikein työpaikkaruokaloita ole ja ainakin ennen omien eväiden tuonti on ollut vähän outoa. Poikaystäväni tosin vie joka päivä, koska siten sapuska on ainakin terveellistä ja nopeaa.

    En tykkää ähkylounastaa, mutta epäilen vähän, että tulisko tän kokoinen nainen täyteen noista tarjottimellisista :P Bangkokissa toisaalta söin pienempiä annoksia ja vähempiä kertoja päivässä, enkä kuollut nälkään. Tekeekö siis seura kaltaisekseen tai yhtä nälkäiseksi muualla? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mies ei myöskään ota eväitä koskaan, koska heillä ei ole työpaikalla edes mikroa, missä lämmittää aterioita (voisihan sen mikron hankkia, mutta siis pointtina ehkä, että omien eväiden tuominen olisi vaan jotain ihan ennenkuulumatonta). Se on siis sitten syötävä muualla, jossei nämä tarjottimelliset kelpaa... AIka monesti hän tulee kyllä töistä maha kurnien, kun nälkä ei lähde tuollaisista sapuskoista, etenkin, kun proteiinia ei ole nimeksikään (tai joskus ollenkaan). Vatsa pitäisi täyttää riisillä ja se taas ei pidä nälkää kovin pitkään... Mutta kuulemma korealaiset työkaverit syövät kyllä hurjia määriä sitä riisiä!

      Poista
  6. Minua itse asiassa kiinnostavat nuo litkukeitot :D oletko koskaan kokannut/syönyt kongnamulia? Onko hyvää? Ja eikös noita merileväkeittoja ole erilaisia, onko olemassa merileväpuuroa, vai keksinkö tämän nyt ihan päästäni? Kiinnostaisi myös tietää kuinka paljon korealaiset itse tykkäävät merileväkeitosta? Syödäänkö sitä pakolla joka syntymäpäivä vai hyvillä mielin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kognamulia syön useinkin; idut on hyviä, mutta se itse itukeitto nyt on aika turha ruokalaji (imho), ei se millekään maistu. Merileväkeittoja on erilaisia ja merilevää sekoitetaan paljon myös puuroihin, paistettuun riisiin jne. Tykkään levästä kyllä, esim. ihan kuivattuna ja kevyesti suolattuna syön sitä "snäkkinä" tai riisin kanssa, samoin merilevä sekoitettuna paistettuun riisiin tai riisipuuroon on hyvää. Ainoastaan tuossa merileväkeitossa se on jotenkin erityisen voimakkaan hajuista ja se suutuntuma on limainen.

      Korealaiset rakastavat merilevää ja merileväkeittoa. Se on kuulemma erityisen terveellistä ja vastasynnyttäneille naisille syötetään viikkokaupalla leväkeittoa, koska se sisältää paljon kaliumia ja rautaa. Lisäksi sen uskotaan olevan hyväksi iholle. Joopa joo...

      Poista
    2. Onko sinulla ruokablogisi puolella ohjetta miten merilevää sekoitetaan riisiin/puuroon? :D Ei varmaan vaikeata, mietin vain että missä muodossa merilevän olisi hyvä olla. Kelpaako ihan toi lähikaupan sushimerileväarkki..?

      Poista
    3. Ei siellä taida erityistä ohjetta olla, mutta siis se kaupan merileväarkki on just hyvää tavaraa siihen. Täällä myydään paljon sitä samaa sushilevää sellaisina pienempinäkin arkkeina sekä suikaleena tai "rouheena" (siis pikkupalasina), mutta käsittääkseni kaikki on sitä samaa, kuivattua ja joskus kevyesti suolattua arkkia. Sitä voi siis ihan murustella / siivuttaa saksilla leikaten sinne riisin joukkoon. Eilen esimerkiksi söin riisiä, joka oli keitetty, sitten joukkoon sekoitettu leväsuikaleita, ituja sekä kimchiä ja sitten se paistetaan nopeasti vielä pannulla. Hyvää on :) Mun mielestä just se kuivattu sushilevä maistuu tosi hyvälle, ja sen vuoksi en ole vielä luovuttanut sen tuoreenkaan levän suhteen, vaikka se pahasti tökkiikin. Mutta kyllä sekin vielä jossain vaiheessa alkaa maistumaan ... :D

      Poista
  7. Tulipa siis syötyä porsaansorkkaa, hyvvää oli !

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...