sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Pois alta, suomalaiset tulloo!

Suomalaiset tulloo, josko sitten kolme tuntia myöhässä (hemmetin catering-lakkoilijat), väsyneinä ja flunssaisina, läpi pekingiläisten saastepilvien, sumun ja sadekuurojen, mutta perille pääsivät terveinä ja kohtuullisissa ruumiin voimissa. 

Nimittäin äiti ja serkku saapuivat ilostuttamaan arkeamme ja ihmettelemään Korean menoa reilun viikon ajaksi. Vieraat haettiin lauantaina Incheonin kentältä, tökittiin puoliväkisin tulitikkuja silmäluomien väliin aikaeron taltuttamiseksi ja päästettiin nukkumaan vasta yömyöhään. Kun pahin jetlag oli pitkien yöunien jälkeen selätetty, suunnattiin porukan nokka kohti Seoraksania ja maan kuuluisimpia vuorenhuippuja. 



Kaapelikärryllä pääsee ylös asti, mutta korkeanpaikankammoinen seurueemme jätti kauhukokemuksen tällä kertaa väliin.

Ajattelu-alue. Selvästikin siis ihan eri polun päässä, kuin meditaatioalue.






Buddhalle oli tuotu huikopalaksi pari säkkiä riisiä sekä vähän hedelmiä. Kyllä niillä taas seuraavaan päivään selviää.


Tauon paikka. Bibimbapia ja ruohosoppaa. Näytti ihan merileväkeitolta, mutta ei varmasti ollut, koska maistui hämmentävän hyvältä...

"Nää on mun maita"
Ylempänä vuoren rinteessä oli kallioon louhittu temppeli. 

Takaisin lähtöpisteeseen ehdittiin vasta auringon laskettua.

Mitä suurempi patsas, sitä enemmän palvojia. Viereisestä kioskista sai ostaa kymppitonnilla riisisäkkejä. Ei itselle (tietenkään), vaan buddhalle.


Kengät pois ja sikiöasentoon. Älä kokeile kotona; ainakaan, jos olet samaa rautakankikaliiberia kuin blogisti...
Hyväksi onneksi vuorenpeikot olivat suosiollisia, aurinko paistoi ja ruskakin oli upeimmillaan. Perus jäykkälonkka suomalainen taipui hyppimään kiveltä toiselle ja kiipeämään portaita kahden kilometrin edestä ylämäkeen, jonka jälkeen jumppakuuri jatkui istuttamalla vieraat lattialle jalat viikattuina pöydän alle ja syöttämällä heille raakaa kalaa ja mustekalan lonkeroita. Ei kovin vieraanvaraista, voisi joku ajatella, mutta isäntien onneksi vieraat ovat varsin pitkämielisiä, kärsivällisiä ja kaikkiruokaisia (sekä ilmeisesti riittävän nälkäisiä), jotta valitusta ei takapenkiltä kotimatkallakaan kuulunut. Kalat, ei-tulisena tilattu "tulinen ruotosoppa" sekä mustekalavauvat katosivat lautaselta hetkessä vieraiden pyyhkiessä tyytyväisinä suupieliään ja kuuluipa jälkikäteen yllättävä kommentti siitä, että ateria oli "parasta ruokaa pitkään aikaan". Saman efektin tosin koki blogisti makustellessaan aamulla tuliaiskassista löytynyttä maailman parasta ruisleipää ja vaahtokarkkeja (erikseen, ei yhdessä).

Panokset ovat siis kovat. Jos vierailuviikko alkaa näin onnistuneesti, kuinka vastataan korkeisiin odotuksiin päivä toisensa jälkeen? 

14 kommenttia:

  1. Ihan mielettömän kaunis ruska siellä - ja korostuu vielä kumpuilevassa maastossa.
    Ei luulis vieraiden rutisevan kun eka päivä on jo näin silmiähivelevä. Siitä suunhivelystä en sano mitään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinkoinen päivä vielä korosti kauniisti kaikkia kirkkaita värejä. Luulimme, että ruska olisi noin pohjoisessa jo ohi, mutta onneksi olimme väärässä!!

      Poista
  2. Väriterapiaa Istanbulin sumuisen harmaaseen sunnuntaihin:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii, paikallisten mukaanhan tänä vuonna ei pitänyt tulla ollenkaan kaunista ruskaa... :)

      Poista
  3. Taas kerran hyviä kuvia ja millä värimaailmalla varustettuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvat eivät taaskaan tee oikeutta aidoille maisemille - Seoraksan on kyllä silmiä hivelevä paikka.

      Poista
  4. Hienoja kuvia ja värejä ! Nuo 'thinking' alueet voisivat olla kova sana muuallakin. Olisi kiva saada jotain ruokakommentteja vieraiden puolesta, vaikka top 10 ja sitten ehkä mikä ei niin kovasti miellytä. Lähdemme täällä tutkimaan tänään, jos vielä ruskaa olisi jäljellä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea! Minäpä laitan loppuviikosta vieraat tilille siitä, mikä on ollut maistuvinta ja mikä ei. Toivottavasti muistan napsia vähän kuviakin...

      Poista
  5. Tassa oli niin kauniita kuvia etta ihan mykistyin, tuo ruska on aivan upea ja rakastuin tuohon kuvaan missa munkki seisoo parvekkeella tiluksiaan ihailemassa, kerrassaan niin ihana etta voi mahotonta! Pitakaa kivaa vieraiden kanssa ja nautiskele ruisleivasta minunkin puolesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olimme äitini kanssa "kytiksessä" pitkään, jotta saimme jatkuvasti joka puolelle heiluneen munkin ikuistettua :D Nyt meillä on molemmilla kameroissamme tuo sama kuva; se kun oli ainoa hetki, kun munkki malttoi pysähtyä ja ympärillä ei ollut kymmentä turistia samaan aikaan...

      Poista
  6. Miten upeat värit teillä siellä luonnossa! Täällä on kaunein vaihe jo ohitettu ja lunta odotellessa harmauden tilalle .. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin ollaan jo loppumetreillä, mutta jostain syystä Seoraksan oli vielä upean värinen, vaikka se peak season piti olla jo pari viikkoa sitten (epäilen kuitenkin, että eilen oli paljon parempi ruska kuin pari viikkoa taaksepäin).

      Poista
  7. Kun Pink Bubble kehuu, on pakko tulla kurkkimaan - ja sille tielle taidettiin jäädäkin;)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...