lauantai 22. maaliskuuta 2014

Kolmen lounaan iltapäivä

Viikonloppu on sujunut Soulin sykkeessä. Sunnuntaina haemme lentokentältä kauan odotetut vieraat, mutta ennen vieraiden saapumista oli pari päivää aikaa katsella ympärilleen isolla kirkolla. Suurin osa viikonlopusta onkin kulunut ruokapöydän ääressä, sillä pitkästä aikaa olemme nauttineet kunnollista (toisin sanoen bataatti-, maissi-, fusillimakaroni- ja kimchivapaata) pitsaa, maistuvia oluita, makoisaa texmexiä sekä muita kansainvälisiä herkkuja, joita ei kotikulmilla ole tarjolla. 

Lauantain suunnitelma oli kuitenkin tehty varsin korealaiseksi: skipataan aamupala ja jätetään tilaa kunnon mässäykselle Gwangjang Marketin tyyliin. Gwangjangin perinnemarkkinat ovat Korean tiettävästi ensimmäinen tori, ja kuuluisa paitsi kangas-, hanbok- ja petivaatekaupoistaan, myös paikallisten suosimista ruokakojuista, joihin soulilaiset vaeltavat nauttimaan erityisesti bindaettokia eli jauhettua mung-papua, kasviksia ja lihaa sisältäviä pannukakkuja. 

Pavut jauhautumassa lettutaikinaa varten

Kojujen ympärillä oli aina muutama muovijakkara ruokailijoille, ja lähes jokainen paikka oli täynnä, mutta vaihtuvuuden ollessa hyvä, emme onneksi joutuneet jonottamaan kauaa. Paistajilla oli täysi työ pitää lettukasat riittävän runsaina. 

Itse otimme yhden annoksen, 4000 wonia (alle 3 euroa). Taivaallista; rasvaista, paksua, suolaista...ei ihme, että läpyskä on niin suosittua!

Tarjolla oli myös "kotikonnuilta tutut" perinteiset friteeratut herkut: chilipalkoja, kesäkurpitsaa, kalaa ja niin edespäin. Korealaisten mielestä kaiken voi friteerata!

Mereneläväkeittoa tarjoavaan kojuun oli kymmenien metrien jono ja lientä vaille valmiita kulhoja oli odottamassa liukuhihnatyyliin.

Raakaa rapua soijakastikkeessa. Kallista ja arvostettua herkkua, jota on tullut muutamia kertoja maistettua. Raa'an ravun liha on omituisen pehmeää, mutta ei mielestäni yllä maussa raa'an kalan tasolle kuitenkaan.

Bindaettokiakin enemmän minua kiinnosti kuitenkin yukhwe-katu, josta olin lukenut netistä. Kuten viikko sitten kirjoittelin, olen hieman koukuttunut tähän raa'asta lihasta ja korealaisesta päärynästä tehtyyn ruokalajiin, ja kun tiesin Korean parhaimpien yukhwe-ravintoloiden sijaitsevan juuri Gwangjangin torikujien uumenissa, oli paikalle pakko päästä. 

Jokainen yukhwe-kadun ravintola tarjosi samat kolme raaka-ainetta: raaka file, raaka maksa ja kieli. Kyllä kyllä, korealaiset syövät maksaa raakana...

Annos valmistettiin suoraan ravintolan etuosassa ruokailijoiden silmien alla. 

12 000 wonin annokseen kuului alkukeitot molemmille (kaksi palaa lihaa, hieman retikkaa ja erityisen maistuvaa lihalientä), valkosipuli-chilipippuri-paputahnamausteet sekä 200 g raakaa lihaa päärynän ja raa'an kananmunan kera. Vasta jälkikäteen tuli mieleen ne lintuinfluenssa-puheet...

Päivän päänähtävyys. Mietiskelin alkuun, miksi liha tuntuu jotenkin erilaiselta kuin koti-Gangneungin ravintoloissa, kunnes muistin lukeneeni, että Gwajangin liha on niin tuoretta, ettei sitä pakasteta laisinkaan ennen tarjoilua, toisin kuin yleensä yukhwe-annokset. Liha ei siis ollut kohmeista, mihin olen aikaisemmin tottunut. 

Lounaan ohessa nautittiin myös pullollinen erinomaista makkolia. 

Yukhwen ja bindaettokin jälkeen vatsastamme löytyi vielä pienen pieni mandunmentävä kolonen, jonka täytimme mummelin pikkuruisessa mandukeittokojussa. Kolmen lounaan jälkeen olimmekin valmiita vyörymään kohti lähistöllä sijaitsevaa Dongdaemunin ostoskompleksia ja Megabox-elokuvateatteria. Juuri sopiva paikka päiväunille (mitä nyt elokuva oli hieman turhan meluisa...).

Mandut ja nuudelit valmistettiin myös paikanpäällä, joten oli taatusti käsintehtyä laatutavaraa

Kimchimanduja

Mummun tekemät panchanit olivat todella raikkaan ja hyvän makuisia

Näitä lisää, kiitos!

Mandukeitto oli ihanaa, mutta tässä vaiheessa vatsa alkoi jo ratkeilla liitoksistaan, joten oli pakko jättää hieman kulhon pohjalle.

Gwangjang Market oli kaiken kaikkiaan mahtava kokemus; paljon aidomman oloinen kuin turistisempi Namdaemun ja toisaalta kuitenkin hyvien kulkuyhteyksien varrella keskustan läheisyydessä. Länkkäreitä ei yllätykseksemme juurikaan näkynyt, joten mikäli Soulissa käydessään haluaa autenttista korealaista torifiilistä, suosittelen kurvaamaan Gwangjangille (ja kokeilemaan tietysti sitä raakaa lihaa...).

Kaikkea punaista. Osittain myös "something from inside the fish", taas...

Papuja ja muita pyöreitä juttuja

Toukat jätettiin tällä(kin) kertaa ostamatta. Vaikka niin tosi houkuttelevilta näyttääkin...

Kaikenlaiset makkarat ja sisäelinruoat ovat myös Gwajangin torilla kovassa suosiossa

Nuudeli- ja mandutaikinat odottamassa valmistusta

22 kommenttia:

  1. Taidetaan viedä meidänkin vieraat tuonne, kiitos vinkistä! Ja tosi ihania kuvia markettitarjonnasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen! Viikonloppuna se oli molempina päivinä tosi täynnä, ja kuulemma iltaisin ihan kauheet ruuhkat, mutta kyllä mä silti suosittelen. Lisäksi saatiin hyviä keskusteluja paikallisten kanssa aikaiseksi, eikä siellä montaakaan muuta länkkäriä näkynyt.

      Poista
  2. wau mikä ruokajuttu! tosin, en ehkä kaikkea noista kokeilisi :) noi lätyskät näytti herkullisen kalorisilta ja hyviltä. mahtavaa ruokakulttuuria!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne oli herkullisia ja kaloreissa ei taatusti säästelty. Mutta siis mung-papua; sen on pakko olla terveellistä! (vaikka olis rasvassa paistettukin....)

      Poista
    2. mies lukee myös blogiasi. Eilen istuttiin ravintolassa ja "kauhisteltiin" tätä ravintola juttua :)

      Poista
  3. Hienot kuvat! Olipas kiva tehdä nojatuolimatka noiden ruokien ääreen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Useammin pitäisi näitä tehdä, ruokapostaukset ovat jääneet vähän vähälle huomiolle viime aikoina.

      Poista
  4. Vau, sanon minäkin, mielenkiintoista ja suurin osa huokuttelevan näköistä. Niistä toukista en tiedä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne toukat on oikeesti tosi pahan makuisia mun mielestä, ja jauhomainen rakenne vielä pahentaa sitä ruokailu"elämystä". Yök. en osta.

      Poista
  5. Olipa kiva kierros tarjontaan :D
    Tosin, niin hyvän ruuan ystävä kuin olenkin, niin kerrankin ruokapostaus, joka ei saanut sen kummemmin vettä herahtamaan kielelle....johtui varmaan syntisen hyvästä uunimakkarasta ja ihan perisuomalaisesta pannukankun palasta äsken tuolla mökkeröisillä.... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun olisit palasen maistanut tuota mungpapulättyä, niin kyllä olisi maistunut, ihan varmasti! Tosin jos vatsa on täynnä uunimakkaraa ja pannukakkua, niin... ymmärrän :D

      Poista
  6. Siis minun niin pitäisi olla tuolla syömässä!!! Vaikka luin tätä kirjoitusta syödessäni itse tekemääni Japchaeta, niin silti olisin himoinnut vaikka mitä!! Kyllä ne korealaiset osaa :) Hyvin otettuja kuvia muuten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Japchae on tosi hyvää, mutta meillä päin sitä on tarjolla useimmiten vain juhlissa, ei niinkään ravintoloissa. Aika usein mulla jää nuudeliruoat muutenkin syömättä.
      Kuvat sattuivat onnistumaan kivasti, kun torialue oli katettu, niin ei tullut niin voimakkaasti valoja ja varjoja kuin monesti kevätauringossa.

      Poista
  7. Voihan korealainen ruoka. Makuasioista ei kannata kiistellä, etenkään silloin, kun on niin pelkuri, että ei suostuisi edes maistamaan. Katsominen kyllä on ihan mielenkiintoista. Mukavaa aikaa vieraiden kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hhehe, kyllä mä uskon että sinäkin olisit sitä papulettua syönyt. Se oli herkullista. Ja mandut tietysti, mutta sen ymmärrän, ettei raaka liha välttämättä kaikkia houkuttele. Edes katsomaan.

      Poista
  8. Onpa mielenkiintoista, paasisinpa tuonne kaltaisesi ekpertin matkassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tässä eksperttiyteen on vielä matkaa, mutta yritys on kova! Tämän viikon vieraat ovat kovin ennakkoluulottomia maailmanmatkaajia, joten heidän kanssaan saa kokeilla kyllä ihan kaikkea syötäväksi kelpaavaa ja varmaan kelpaamatontakin... :D

      Poista
  9. Sulla on kyllä upeita ruokakuvia, tulee aina nälkä näitä katsellessa vaikka olis just syönyt. :) Ja vaikka tuo kaikki "raakaruoka" hieman epäilyttää, itse en varmaan ole maistanut edes mitään muuta raakaa kalaa kuin suolalohta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan siinä raakaruoassa aina omat riskinsä, mutta kun katselin, miten suosittu ravintola oli paikallisten keskuudessa, niin uskaltauduin kuitenkin syömään. Korealaiset ovat tosi tarkkoja ruuastaan ja sen tuoreudesta, ehkä sekin on yksi syy. En tiedä, söisinkö samaa vaikkapa eteläeuroopassa (tuskin!).

      Poista
  10. Namskis mitä ruokia! Varmasti todella maukasta! Täällä Pohjois-Italiassakin "carne cruda" eli raaka liha on perinneruoka, joka on mahtavaa. Olen syönyt omani tähän mennessä munatta, mutta sitruunalla merisuolalla ja mustapippurilla maustettuna. Nuo mandut ja vihannekset (mitä ne muuten olivat?) nöyttivät myös niin taivaallisilta! Rapua olisin kernaasti maistanut myös! Mutta omaan lunssiini olisi kyllä kuulunut myös jälkiruoka, vaikka tiedän ettei siellä jälkkäriä oikeastaan taida ollakaan! Mukavaa sunnuntaita ja kiitos mahtavan herkullisesta postauksesta!

    VastaaPoista
  11. Ah carne crudaan Piemonten alueella taidetaan laittaa myös persiljaa ja oliiviöljyä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. VIhanneksissa oli ainakin retikkaa (daikon radish) ja sitten jotain tuntemattomaksi jäänyttä lehtikasvia. Pinaattia on tosi usein, ja tietysti kaalia ja sitten ituja. Ne on ne yleisimmät kasvislisukkeet.
      Nuo Italian versiot kuulostaa kyllä todella herkuilta myös!!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...