maanantai 10. maaliskuuta 2014

Merimiesten mestoilla

Kun elää käytännössä maapallon toisella puolella Suomeen nähden, ei ihan heti ajattelisi, että tässä sitä ollaan (vieläkin) Venäjän kainalossa. Mutta totta tosiaan, josko nyt ei yhteistä maarajaa Etelä-Korealla ja Venäjällä löydykään, niin tuossahan se on, ihan lähellä. Ja onhan se todettu lentomatkoillakin, että kun Finnairin siivet vievät kymmenessä tunnissa Helsinkiin, niin kyseisestä kymmenestä tunnista noin kahdeksan ja puoli vietetään Venäjän yllä. Käsittämätöntä, miten suuri maa on kyseessä!

Venäläisten läheisyys muistuu kuitenkin mieleen viimeistään Donghaessa, tarkemmin sanottuna Donghaen satamassa, joka esimerkiksi cityawesome.com -sivuston mukaan (suora lainaus) "is primarily industrial and dominated by Russian seamen". Pitänee paikkansa -myös hieman huolimattomammin lausuttuna.



Donghaessa tienviitat on kirjoitettu korean ja englannin lisäksi venäjäksi, joskus myös kiinaksi. Ei kannata kuitenkaan hämääntyä; ei Donghae ole todellakaan mikään venäläisten lomaparatiisi, mutta koska satamaan tulee lautta suoraan Vladivostokista, niin satama-alueella pyörii lukuisia venäläisiä merimiehiä ja onpa alueella suoranainen venäläiskorttelikin. Satama-alueen lähistö on alueena Ankeaa isolla aalla, joten voisin kuvitella vladivostokilaisten istuvan paikkaan kuin nyrkki silmään.

Ei ehkä Koreaa kauneimmillaan. 

Aikaisemmin Gangneungissa asustellut amerikkalainen ystävämme oli nimeltämainitsemattomista (poliittisista) syistä varsin kiinnostunut venäläisten merimiesten seurasta ja matkasikin usein rautatieaseman ja sataman väliseen venäläiskortteliin tapamaan (ja taas suora lainaus) "todella mukavia naisia ja ystävällisiä merimiehiä" ja syömään herkullista borssikeittoa. Kerran päätimme jopa lähteä katsomaan, oliko tarinoissa pelmeneistä ja smetanasta mitään perää, mutta löysimme alueelta ainoastaan varsin hämäräperäisen näköisiä karaokehuoneita vähäpukeisine naiskuvineen sekä yhden ravintolan näköisen rakennuksen, jonka ikkunat oli rikottu ja paikka muutenkin pimeänä. Jäi borssit sillä kertaa saamatta.


Entäpä houkuttelisiko Texac-kapaoke?

Mutta aina silloin tällöin vitsailemme puoliksi huumorilla matkaavamme lautalla Vladivostokiin ja siitä Siperian halki junalla kotiin. Ainakin se on varteenotettava kotiutumisvaihtoehto, mikäli lentoreitti jostain syystä ei onnistuisikaan...

Totta puhuen Donghaen sataman lähellä on myös todella kauniita maisemia ja hienoja hiekkarantoja, kuten esimerkiksi tämä, jonkun muinaisen tv-sarjankin tunnarista tuttu Chuam Beachin ranta.

8 kommenttia:

  1. voi hurja!!!! ankeaa, mutta kaunis ranta! mä katsoin kartasta, että pari maata on tässä Kiinan ja Suomen välissä ja toinen niistä isoooooo Venäjä ja lentäen menee 9 h, josta suurin osa juuri sen maan ilmatilassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla Donkkarissa on kyllä tosi upeita rantoja, ei uskoisi heti ensinäkemältä... :) Se on itse asiassa maankuulu paikka uuden vuoden auringonnousun bongaukseen, ja lisäksi todella suosittu kesäkohde korealaisten keskuudessa. Mutta toi satama on kyllä ankee......

      Poista
  2. Miehen veli se on hurruutellut Venäjän läpi junalla. Olishan se varmaan ihan eksoottinen kokemus. Luin juuri Rosa Liksomin kirjan Hytti nro 6. Lueppas se ja voit sitten tehdä lopullisen päätöksen asiasta:D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, pitääpä tutustua kirjaan! Ei se oikeasti hullumpi matka olisi, jopa ihan mielenkiintoisen kuuloinen, mutta vaatii aika paljon aikaa kuitenkin. Ehkä vielä joskus....

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Näin itsekin päättelin... kerrankin kunnon karaoke (kapaoke) ainaisten norebangien sijaan!

      Poista
  4. Texac = Tehas, äännetään luultavasti Tihas. Tehas kuulostaa suomalaisittain istuvan paremmin ympäristöön ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tehas kuulostaa just oikealta! :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...