torstai 24. huhtikuuta 2014

Arkihaaste vs. todellisuus

Facebook on viime aikoina täyttynyt arkihaasteesta. Yksikään fb-tilin omistaja ei ole voinut välttyä arkikuvilta ja mahdollisilta haasteilta omien ystäviensä suunnalta. Ja alkuviikosta Soulissa asuva ystäväni heitti kyseisen kuvahaasteen myös blogistille tartuttavaksi. Päätin kuitenkin siirtää arkikuvahaasteen tänne blogin puolelle fb-päivitysten sijaan. 

Mutta homma ei ollutkaan ihan niin yksinkertainen, mitä ajattelin sen aluksi olevan. Olenhan jo puolentoista vuoden ajan ottanut arkikuvia postausteni materiaaliksi, joten miten oikeastaan saan arkikuvahaasteeseen ujutettua mitään uutta saati mielenkiintoista?

Lisäksi mediassa on alkanut jo melkoinen vastaisku haastetta vastaan, kun osa ihmisistä on suivaantunut jatkuvaa kuvatulvaa selatessaan. Lehdissä kirjoitellaan arkihaasteen ärsyttävän monia juuri sen vuoksi, että facebook-päivitysten koetaan olevan arjen silottelua tai oman elämän erinomaisuuden hieromista toisten silmille. 

Josta se idea sitten lähti... Seuraavassa siis blogistin arkikuvat tältä viikolta sekä totuus niiden takaa. 

Työpaikkalounas. Tästä ei paljon arkisemmaksi enää mennä: paloiteltua kalaa ja leväkeittoa. Totuus: puoliltapäivin maha mouruaa jo niin kuuluvasti, että kaikki ruoka uppoaa joka tapauksessa; kalat ruotoineen ja leväkeitto limaisine lehtineen. Tai no, ei leväkeitto sentään. Työpaikkalounas on useimmiten kuitenkin ihan hyvää perusmättöä, mutta vaihtelun vuoksi noin kerran viikossa käymme nauttimassa lounaamme työpaikan ulkopuolella.

Jo aikaisemmin viikolla blogissa ollut tukkakuva. Vähän jännitin, mitä aina niin hanakasti ulkonäköä ruotivat korealaiset kollegat mahtavat uudesta lookista sanoa. Totuus: kukaan ei kommentoinut sanallakaan. Onneksi sentään kuntosalin traineri sekä kaupan täti huomasivat. Niin, ja kaikki suomalaiset kollegat myös! Kuka muka väittää, etteivät suomalaiset suolla kohteliaisuuksia?!
 
Yhtäkkiä eräänä päivänä taloyhtiömme piha oli täynnä kukkia! Totuus: kukat on ihan kivoja ja piristää mukavasti, mutta ne vieressä olevat roskakasat olisi myös ihan kiva siivota pois näkyvistä. Vaikka aika siistiä meidän omassa pihassamme sentään on. Toista se on omakotitalojen pihoilla... 

Korean tunnilla ahkerointia. Totuus: oikeasti kolmen tunnin setti tuntuu kertakaikkiaan piinaavalta. Miten sitä joskus on jaksanut kokonaisen päivän koulussa? Koen myös äärimmäisiä turhautumisen tunteita opettajaamme kohtaan, joka a) kirjoittaa täysin käsittämättömällä käsialalla ja b) puhuu niin nopeasti, ettei blogistilla ole mitään mahdollisuutta ehtiä ymmärtää, sisäistää, kääntää ja prosessoida kokonaisia lauseita siihen mennessä, kun opettaja jo odottaa vastausta. Mutta periksi ei anneta...

Kuntosali: kuuluu kiinteästi arkeen. Totuus: käyn kyllä salilla, mutta eri asia on, että tuleeko mitään tuloksia tai huomaako sitä mistään. Ja toisaalta, nykyisten ruokien ravintoainejakaumalla (kts. työpaikkalounaskuva) on turha odottaa ainakaan mitään yhtäkkistä ja yllättävää lihaskasvua...

Ja yhtäkkiä oli kesä! Totuus: tällä viikolla on tosiaan ollut ihan kesä. Huomiseksi luvattu +25 astetta. Kunpa kauniit säät jatkuisivat hieman ensi viikollekin.

Blogistin reissumiehenkorvikkeet suoraan uunista. Totuus: ihan kohtuullisen makuisia lämpiminä, mutta kuori oli vähän sitkeä ja seuraavana aamuna ne ei tietenkään enää edes maistunut kovin kummoiselle. Mutta oli niissä sentään ruisjauhoja ja mallassiirappia, jotain kotoisia makuja... 

29 kommenttia:

  1. Ihana postaus! Piristävä tosiaan "arki"haasteen rinnalle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä nykyä nämä kuvapostaukset hukkuu aika helposti sinne fb:n kuvatulvaan. Täällä saa pidemmät kuvatekstitkin :D

      Poista
  2. Kivan kuuloisia juttuja :) Ruisleipää voi olla tosiaan vaikea tehdä itse kun raaka-aineetkin ovat ihan erilaisia kuin Suomessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, totta. Mä olen myös laiska tekemään ruisleivän juurta. Löysin kuitenkin jostain sellasen "valejuuren", jolla saa vähän happamuutta leipään hiivankin avulla, eli laittaa hiivaa, lämmintä vettä, ruisjauhoja ja sokeria sekaisin ja jättää muutamaksi tunniksi lämpimään, niin siten saa kivan happaman maun vaikkapa sämpylöihin. Ja kun lisään miehen olutharrastuksesta ylijäänyttä mallassiirappia, niin tulee sellainen limppumainen makeuskin mukaan. Ihan kohtuullista korviketta :)

      Poista
  3. Haha, hauska postaus! Mä olen kanssa mielenkiinnolla seurannut tätä hypeä arjesta, minä kun otan just blogiin ja instaan hyvinkin arkisia kuvia niin mun "arkihaaste" ei kyllä paljon normaaleista kuvista eroa. Tuo tukka on kyllä todella kivan näköinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tukkaan alkaa jo pikkuhiljaa tottua ja huomata, miten se lyhyenä käyttäytyy... Vielä kun jaksaisi sitä laittaa aamuisin...

      Poista
  4. Voi kun korealaisetkin naiset harjoittaisivat lihasvoimaa eivätkä vain juoksisi juoksumatolla tarkoituksenaan pudottaa painoa ja sulattaa lihakset pois :( reisilihaskammo on todellinen. Voin kuvitella että monella saattaa vanhempana esiintyä luukatoa ja jos jonkinmoista terveysongelmaa jatkuvan laihduttamisen seurauksena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä niin. Ja kun tosiaan tällä korealaisella ruokavaliolla ei paljoa lihaksia kasvateta muutenkaan, kun proteiinin saanti ihan normiruoasta on aika pientä. Varsinkin naisilla. kun 80% ilmoittaa lempiruoakseen toppokki-riisipötkylät :D
      Mutta kaipa ne on ne kauneusihanteet täällä vain pientä ja siroa.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos! Joskus näitä kirjoitellessa sitä miettii, että ketäköhän nämäkin jutut kiinnostaa, mutta ilmeisesti aika monia kuitenkin! Ota siitä koppi omaan blogiisi; aloititkin jo aika mehevästi sillä sähköposti-viestillä :D

      Poista
  6. Olenkin odottanut jo kommenttia tästä arkikuvahaasteesta. Itse taisin ottaa yhden kuvan repusta - kommentilla että menen repulla töihin. Osa FB:n kuvista arjesta - Hmmm...haluammeko sittenkään nähdä ihan niin arkisia kuvia ? Tämä oli kiva postaus - kuvien takana on enemmän tarinaa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, itse tuossa mietin, että periaatteessa mua henkkoht fb:ssä ei kiinnosta ihan kauheesti ihmisten arkikuvat, jossei niissä ole mitään tarinaa taustalla. Eikös fb muutenkin ole ihan sitä arjen kuvien postausta? Miten arkikuvahaaste siis eroaa normaalista? Mutta mielestäni kiinnostavampi versio oli erään fb-kaverin arkikertomushaaste, sillä hän ei osannut laittaa kuvia faceen, niin sen sijaan kirjoitti pienen pätkän omasta arjestaan joka päivä. Se oli jotenkin paljon hauskempi tapa! Tai ehkä mä vaan en ole visuaalinen ihminen... :D

      Poista
  7. Arki kiinnostaa aina :) Mutta täytyy kyllä sanoa, ettei käy kateeksi noita teidän leväkeittolounaita ;) Meidän salilla naiset ovat suorastaan kauhuissaan minun punttien kolistelusta, vaikka toisaalta joogassa olen sitten ihan nollatasolla korealaisiin kanssasisariini nähden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joopa, Koreassa arkikin voi olla aika erikoista (ainakin joskus) :)
      Ei noi leväkeittolounaat niin pahoja ole, niistä on tullut jo vähän sellainen yleinen naureskelun aihe. Ainoastaan silloin hymy hyytyy vikkelään, jos on hirveä nälkä ja ruokana on sitä kalajauhokeittoa, hyi hel....i.
      Nää punttistouhut taitaa olla meillä suomalaisilla vähän eri meininkejä kuin korealaisilla. Vaikkakin täytyy sanoa, että meillä käy salilla yksi nainen, joka tekee ihan vapailla painoilla ja selkeästi yrittää myös kehittyä! Eli jotain muutosta on havaittavissa...!

      Poista
  8. Et (vielä) laittanut tiskauskuvaa niin kuin jotkut, mutta se korealaisten (aasialaisten?) pesusienellä tiskaus minua ihmetyttää. Tai ihmetytti, kunnes pääsin kokeilemaan sitä itse käytännössä paikassa, jossa ei ollut tulppaa altaan pohjalle. Oli paljon käytännöllisempää laittaa tiskiainetta siihen sieneen ja pestä sillä kaikki kuin että olisi tursuttanut sitä tiskiainetta joka lasiin ja haarukkaan erikseen! Aloin miettiä miksi me käytämme tiskiharjoja... :D Bakteerikammo?
    Miten siis tiskaat vai käytättekö vain tiskikonetta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei kiitos tiskauksia :D Meillä on tiskikone, jota käytän aika ahkerasti. Käsinpestävät pyöräytän heti harjalla, sientä en ole oppinut käyttämään. Tiskiharjan löytäminen onkin työn ja tuskan takana, ja tällä hetkellä mennäänkin amerikkalaisen harjan voimin; jenkkikaveri toi ameriikantuliaisina oikein puuvartisen kunnon tiskiharjan! Sitä olen koittanut vaalia, ettei vain tarvitsisi alkaa niihin sienihommiin... Meillä ei kyllä tiskit pahemmin kerry lavuaariin muutenkaan, koska inhoan tiskivuoria ja mulla on pakkomielle laittaa tiskit HETI tiskikoneeseen tai pesaista saman tien; joskus jopa (aika ärsyttävästi) kesken ruokailun: menen ottamaan santsikierrosta hellalta, kaavin kattilanpohjalta viimeiset kastikkeet ja sitten saman tien heti kattila pesuun tai ainakin likoamaan, samalla kun ruoka jo jäähtyy lautasella :D Mutta vielä tiskiharjaakin enemmän ärsyttää se kuivauskaapin puute!!

      Poista
  9. Mä vähän ihmettelen, että mitä kuvia ihmiset tavallisesti Facebookiin laittaa jos niillä ei ole arjen kanssa mitään tekemistä :) Sun arkikuvat oli kivoja tälläkin kertaa! Ja kuvatekstit kertoo omaa tarinaansa.

    Edelliselle anonyymille: kaikkialla Suomen ulkopuolella missä olen tähän mennessa asunut (Iso-Britannia, Yhdysvallat, Belgia, Jamaika ja Belize) tunnutaan käyttävän noita pesusieniä. Belgiassa oli kyllä ehkä harjojakin käytössä? Meillä on täällä Belizessä tiskikone mutta käsin pestään tiskit sienellä. Harja tuntuu tätä nykyä melkein epäkäytännölliseltä. Mutta olisiko se tosiaan sitten hygieenisempi? Ainakin kädet säästyy paremmin harjan kanssa kun ne eivät tule niin kosketuksiin pesuaineen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, munkin mielestä arkikuvahaasteen kuvat ovat suurimmalta osin ihan tavallisia fb-kuvia!

      Mä ajattelisin niin, että jos maassa on IKEA, on siellä myös tiskiharjoja? Ja Koreassa ei siis ole... mutta aina välillä (päivästä riippuen) saattaa paikallisesta halpahallista löytyä tiskiharjojakin. Pitää varmaan alkaa hamstraamaan niitä aina silloin, kun näkee.

      Poista
  10. Mä tuon aina Ranskasta suosikkitiskisieniäni kotiin. Niillä on paljon parempi pestä kuin harjalla. Pesen sienen noin kerran viikossa tiskikoneessa tai laitan sen altaaseen tiskirätin kanssa ja kaadan kiehuvaa vettä päälle. Parin tunnin likoamisen jälkeen huuhtelen sienen ja rätin kylmällä vedellä.

    Niin, kiva postaus taas kerran ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sieni on kyllä kätevä sitten, jos oikein pitää hinkata. Sillä pääsee jotenkin "lähemmäs" sitä ongelmaa kuin harjanvarressa sohimalla.

      Aika tiskipainotteiseksi nyt meni tämä keskustelu :D

      Poista
  11. ... ja minä taas aina Suomessa käydessäni tuon mukanani pari tiskiharjaa... kun sellaisia kunnollisia ei täällä maailman toisella puolella saa. Minä käytän molempia: harjalla pesen esim. korkeat lasit sisältä (joo, ei ole tiskikonetta), mutta sitten taas isot lautaset esimerkiksi tulevat huomattavasti näppärämmin puhtaiksi pesusienellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, eipä muuten ole vielä tullut mieleen sujauttaa matkalaukkuun tiskiharjoja :D Pitääpä muistaa ensi reissulla. Ja eikös Suomessa ole niitä vaihtopäitä, että jos ostaa yhden varrellisen ja sitten pari vaihtopäätä, säästää tilaa (ja luontoa)!
      Mutta edelleen vannon kyllä tiskikoneen nimeen. Siellä on myös kätevä antaa tiskien kuivua rauhassa, kun sitä kuivauskaappia ei ole.

      Poista
  12. Hyvältähän se arkesi näyttää. Sekin on hyvä huomata, että jotkut vain saattavat olla arkeensa tyytyväisiä ja se saattaa siis oikeasti olla juuri niin mukavalle kuin se kuvissa näyttää:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, arkeahan tässä eletään ainakin 70% viikosta, joten kyllä siitä kannattaa tehdä nautittavaa ihan sellaisenaan. Ei kai sitä aina vois elää vain viikonloppuja / juhlahetkiä varten? :)

      Poista
  13. Tuli mieleen, että kuuluuko korealaiseen keittiöön mikro? Onko siellä tavallista että ylijäänyt ruoka laitetaan muovikippoihin ja laitetaan jääkaappiin esim. seuraavan päivän työlounasta varten ja lämmitetään sitten uudelleen? Eräs korealainen ystäväni ei ollut halukas säilyttämään ruokaa mitä ei jaksettu syödä loppuun -- onko tämä yleinen asenne Koreassa vai onko ystäväni erikoislaatuinen? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hmmmm...hyvä kysymys! Nyt kun oikein tarkkaan asiaa mietin, niin eipä korealaiset taida olla suuria mikrottamisen ystäviä. Toisaalta joka kioskissa on oven vieressä mikro, että kylmäkaapista poimittu eineshamppari on helppo lämmittää omatoimisesti, mutta mun mielestä myös korealaiset heittää aikalailla ruokaa pois. Riisiä ei kai heitetä, se on jotenkin "syntiä", mutta muuten kyllä ruokaa lentää roskiin melko huolettomasti. Tämä siis blogistin näkökulmasta; oon itse aika ruokanatsi siinä mielessä, että _mitään_ ei mielellään heitetä meillä roskiin, vaan ruokaa tehdään / ostetaan vain sen verran, mitä syödään. Voipi olla, että korealainen ruoka on hieman herkkää maku-/hajumuutoksille (esim. sisältää paljon seesamiöljyä jne), josta syystä se edellisen päivän ruoka ei sitten maistukaan kovin hyvältä. Poislukien tietysti kimchit ja muut "muutenkin puoli vuotta huoneenlämmössä mädätetyt" ruoat :D

      Poista
    2. ...niin ja vielä piti jatkaa tuosta "seuraavan päivän työlounaasta", että käsittääkseni on aika harvinaista, että työpaikalla syötäisiin eväitä. Korealaisille ruokailu ja etenkin yhteinen ruokailu on tosi tärkeää, ja eväslaatikkolounaat taitaa kuulua lähinnä koululaisille.

      Poista
    3. Kiitos vastauksista! Mutta siis jos ruuassa on paljon seesamiöljyä, se on herkkä hajumuutoksille? Miksi näin?

      Poista
    4. Siis ei mulla edellämainitusta ole mitään tieteellistä todistusaineistoa, olen vaan kuullut korealaisten sanovat joskus ko. ruoista, että menevät nopeasti huonoksi. Esim japchaessa on paistettuja nuudeleita ja paljon seesamiöljyä, mutta kaikki ainesosat kyllä kypsennettyä jne, niin se on kuulemma hyvin nopeasti pilaantuva ruoka, eikä korealaiset mielellään säilytä sitä syöntipäivää kauempaa. Tiedä sitten...

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...