sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Sikaa ja silakkaa

Lauantaina vietettiin jälleen jokakeväistä työpaikan virkistyspäivää ulkoilun ja leikkimielisen pelailun merkeissä. Ennen virkistyspäivän alkamista juhlittiin kuitenkin uuden toimitilan avajaisia oman työporukan kesken, sillä Korean vierailustaan huolimatta Obama ei jostain syystä ehtinytkään paikalle. Sen sijaan paikalle ehti (vaikkakin hieman myöhässä) korealaisten vaatima sianpää, jonka tarkoituksena oli toimia jonkinlaisena onnenrituaalin keskipisteenä. 

Uuden toimitilan keskelle valmisteltiin matto ja pöytä, jonka päälle sianpää asianmukaisine tykötarpeineen aseteltiin. Tykötarpeisiin kuului hedelmiä, riisimassasta valmistettu kakku, kuivattu kala sekä muutama pullo makkolia. Varsinainen seremonia kulki seuraavasti: jokainen työntekijä poisti vuorollaan kenkänsä ja astui matolle. Rahapussista kaivettu seteli asetettiin sian suuhun tai kärsään, jonka jälkeen avustaja kaatoi mukiin makkolin. Makkoli asetettiin pöydälle ja rituaalin suorittaja kumarsi kolmasti alas asti siten, että otsa osui lattiaan. Sen jälkeen otettiin makkolimuki ja puettiin kengät takaisin jalkaan, mutta makkolia ei suinkaan kaadettu omasta kurkusta alas, vaan mukillinen riisiviiniä vietiin jollekin toimitilan koneelle. 

Vasemmalla riisimassasta tehty kakku. Nyt puolentoista vuoden yritysten ja erehdysten jälkeen olen vihdoin oppinut, että mikään, mikä Koreassa näyttää suklaalta, ei todellakaan ole suklaata. Usemmiten hämäyksen tulokseksi paljastuu pavut, paputahna tai niistä valmistetut muut tuotteet.


Makkolia koneelle.

Kun kaikki työntekijät olivat jumpanneet aamukumarrukset ja piilotelleet makkolimukit koneiden uumeniin, purettiin matto-pöytä-viritelmä kasaan, haukattiin hedelmät sekä riisimassakakku (note to self: se näyttää aina, ihan aina, paremmalta kuin maistuu) aamupalan korvikkeeksi ja lähdettiin kohti pelipaikkaa eli junaradan vieressä sijainnutta puistoa. Loppupäivän ohjelma koostuikin paljolti samoista aktiviteeteista kuin viime vuonna, eli noin yhdeksän tuntia vierähti syömisen, pelailun, syömisen, pelailun ja syömisen merkeissä. Leikkimielisiin peleihin kuului muun muassa viime vuodelta tutut jalkapallo, verkkojalkapallo sekä lentopallo, mutta lisäksi uusina pelituttavuuksina pääsimme kokeilemaan muun muassa jalkapesäpalloa sekä släpärinpotkaisua (vastannee hieman suomalaista saappaanheittoa). Ruokapuolella vatsat täyttyivät muun muassa leipien, friteeratun kanan, grillatun possun, raa'an mustekalan, hedelmien, kanakeiton, sipsien, kuivatun kalan ja riisikakun voimin. Ai niin, ja se sianpää: kunhan sian suuhun ja sieraimiin ängetyt setelit oli kerätty parempaan talteen, aseteltiin pää keittokattilaan, joka kannettiin kaasuliedelle kiehumaan. Sekaan heitettiin pari pulloa sojua, kourallinen chiliä sekä pussillinen valkosipulia, ja keittäminen jatkui lähemmäs kuusi tuntia. Pelipäivän lopuksi tarjolla oli siis possun parhaimmat osat poskilihojen ja kielen muodossa, ja täytyy myöntää, että pitkään kypsytetty liha maistui vielä paremmalle kuin muistinkaan. 

Noin +25 asteen lämpötila, nurmikolla höntsyily sekä grillatun lihan tuoksu; kesä!

Donghaen oma spesiaaliteetti-riisikakku, valmistettu riisijauhosta ja sokerista. Päällä oli riisikakuille tyypillinen tahmea ja kiiltävä kerros, mutta alta kakku oli aivan pullamaisen pehmeää ja kuohkeaa sekä maistuikin huomattavasti tavallista riisikakkua paremmalle (sokerista johtuen).

Possu(n)keittoa.

Parhaat palat hävisivät vilkkaasti parempiin suihin

Jäljelle jäi vain putsattu kallo.
Possunpään lisäksi eräs päivän kohokohdista oli myös paikalle kiikutetun aitoruotsalaisen Oskars Surströmming -hapansilakkapurkin avaaminen. Niin usein on hapatetusta kalasta ollut korealaisten kanssa puhetta, että tällä kertaa päätimme ryhtyä sanoista tekoihin. Asianmukaiset valmistelut oli tiedossa ja sanko täytettynä vedellä purkin avaamista varten. Kun sitten avattu hapansilakkapurkki nostettiin uteliaiden korealaisten nenälle, totesivat useimmat hajun olevan ihan tuttu; tätähän me kimchiinkin laitetaan! 

Purkin avaajaa oli asianmukaisesti ohjeistettu. Siitä huolimatta purkista ruiskusi hieman herkkulientä viattomien sivullisten päälle. Ja siitähän se huuto ja yökkäily alkoi...

Mmmm...maistuis varmaan sullekin?

Osa toki nyrpisteli nenäänsä hajun osalta, mutta muutamat innokkaat uskaltautuivat myös maistamaan pahamaineista kalaa, blogisti mukaanlukien. Ja myönnettäkööt, että ihan niin hirvittävää tavaraa se ei ollut, mitä urbaanilegendat ja youtube-videot antaisivat olettaa, mutta aika hirveää joka tapauksessa. Vanhempien korealaisten asiantuntijoiden mielestä herkku oli suorastaan "masissoojoo" eli herkullista. Kehuista huolimatta lähes täydeksi jäänyt purkki kertoi kuitenkin omaa totuuttaan kalan maistuvuudesta. Ja kun purkki vielä tunnin verran seisoi pöydällä auringossa, oli tuulen alapuolella havaittavissa tämän tästä kylmät väreet selkäpiihin nostattavia tuoksahduksia, ja lopulta kaikkien yhteisestä päätöksestä hapansilakat heitettiin roskiin. Mutta sääliksi käy sitä roskakuskia, joka kyseisen roskiksen joskus ensi viikolla joutuu tyhjentämään...

21 kommenttia:

  1. Tuo sianpää on varmasti ollut herkkua! Meidän piti toistamiseen käydä pulled pork hamppareilla Itaewonissa viikko sitten ja oli vielä parempi setti kuin ekalla kerralla. Pitkään kypsymisessä on hyvän ruuan salaisuus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiasiassa haisteltiin miehen kanssa siellä avajaisrituaaleissa, että hitsit kun haisee pahalle toi sianpää, että ei todellakaan tekis mieli syödä (ja luultiin tietty, että pää menee rituaalin jälkeen roskiin,,,). Mutta korealaiset poistivat pahat hajut sojulla (tai no, muuttivat pahat hajut toisiksi pahoiksi hajuiksi) ja keittivät siitä erinomaista välipalaa. Tosi rasvaista, mutta pehmeää ja mureaa ja maukasta! Keitetty sianliha ei yleensä ole ollut mun suosikki, mutta pitääpä nyt rukata suosikkilistaa uusiksi.

      Ne Itaewonin pulled porkit oli kyllä herkkua, en ihmettele, että menitte uudelleen! Joskus tehdään vielä itse...

      Poista
  2. Äitivainaa keitti muinoin isossa kattilassa puuliedellä sianpääsylttyä. Oli varmaan hyvää, mutta minä en sitä koskaan syönyt. Oltiin sinuja possujen kanssa posaasta asti ja oli niin surullista katsoa niitä silmiä kattilassa. Minä syön vain vieraita possuja, joten saattaisi tuo hyvinkin maistua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sianpääsylttyä tehtiin meilläkin. Siitä sitten siivua kakon päälle ja vähän turun sinappia mukaan, hyväähän se oli. Tai muistan, että pidin sianpääsyltystä lapsena, mutta sitten teini-ikään tullessa se alkoi ällöttää, koska se nimi ja koostumus muutti ehkä mieltymyksiä. Kyllä mua vieläkin surettaa katsella syötäviä possuja, mutta se kai se on se lihansyöjän osa; pitää kestää se syyllisyys... Tosin kotona ei kyllä sattuneesta syystä saatukaan koskaan antaa omia lempinimiä possuille tai muutenkaan kaveerata ihan liikaa, koska sitten se teuraaksi vienti olisi ollut aina niin kauhean porun ja surun takana.

      Poista
  3. Apua, siis possun pää ja seteleitä 'nenässä' ? Ja aika ovelaa, että tarjotaan suklaan näköistä ruokaa ja sitten se onkin papuja....Kiitos taas niin visuaalisesta postauksesta - tosin silakkojen osalta melkein tunsin tuoksun nenässäkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en oikein tykännyt tosta, että niitä seteleitä piti änkeä korviin ja kärsään. Ihan hassua, koska samahan se on, mihin ne setelit siinä päässä laittaa, mutta mun mielestä ne setelit suussa ois jotenkin arvokkaan näköiset ja korvissa ja nenässä taas irvokkaan näköiset. Ja sitten huokasin (taas kerran), että maassa maan tavalla...
      Mä oon lukemattomat kerrat mennyt tohon suklaa-ansaan; tuostakin kaakusta ehdin jo toivoa, että voisiko siinä olla suklaarouhetta päällä...mutta ei. Ei ollut. Pöh.

      Poista
    2. Siis se sana oli kärsä. En muistanut aamulla tohinoissani. Maatalon tytär ja puhun possun nenästä..... :)

      Poista
  4. Voi korealaiset! Ainakin sulla on loputon postausten paikka, kun selität näitä toinen toistaan kummallisempia makunautintoja ja tapoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä! Ei jutunaiheet lopu kesken, kun aina tulee uusia ihmetyksiä lautaselle :D

      Poista
  5. :D Mun on paastava joku kaunis paiva viela Koreaan, kylla se niin on, korealaiset vaikuttavan niin hauskan symppiksilta ja sopivasti sekopaisilta etta viihtyisin ihan varmasti, tuo sianpaa setelit sieraimissa ei nyt nostanut makunystyröita mutta moni muu ruokapostaus on kylla jaanyt kutkuttamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hyvä kuvaus korealaisista: hauskan symppiksiä ja sopivasti sekopäisiä! Aina välillä sitä hermostuu hetkittäisen kulttuurishokin merkeissä, mutta sitten samalla korealaiset kuitenkin keräävät pisteet kotiin juuri sillä sympaattisuudellaan ja hassuudellaan. Yksi parhaista korealaisuuden piirteistä tulee esille tällaisten pelailujen merkeissä: korealaiset innostuvat aina mukaan kaikenlaisiin leikkimielisiin kisoihin ja höntsyilyihin; ikinä kukaan ei sano, että "en jaksa, en viitsi, ihan tyhmää".

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Hauska päivä, mutta aivan liian pitkä. En tiedä minkä vuoksi virkistyspäiväkin pitää aloittaa aamukahdeksalta, kun se tietysti loppuu vasta yömyöhään. Porukka oli selvästi uupunutta jo iltapäivästä, mutta urheasti jaksettiin kuitenkin loppuun saakka. Ensi kerralla vaadin kyllä aloitusta vasta puoliltapäivin!

      Poista
  7. Apua repesin tuon sianpään kohdalla kun sieraimista törötti nuo setelit :D Korealaisilla on kyllä kiehtovia seremonioita. Jonkin verran on tullut luettua konfutselaisuudesta ja shamanismista. Veikkaan että jotkut hartaimmat korealaiset kristityt säikähtäisivät, jos tietäisivät tarkkaan mistä kaikista mahdollisesti aika pakanallisista menoista nuo rituaalit juontaakaan juurensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä rituaali taisi olla sen verran leikkimielinen, että sitä ei tarvinnut kovin vakavasti ottaa. Koreassahan on paljon kristittyjä, mutta en huomannut, että kukaan työntekijöistä olisi ollut mitenkään vastahakoinen tai kovin kiusaantunut ko.rituaalista, vaikka se ehkä vähän uskonnollisia vivahteita sisälsikin. Ehkä kyse on uskonnon lisäksi paljolti myös kulttuurista, jolloin niihin on ihan normaalia osallistua omasta uskonsuunnasta huolimatta. Täällähän uskonto ei muutenkaan liity niin vahvasti yksilön identiteettiin kuin länsimaissa.

      Poista
  8. Näyttää olevan possunpäiden kulta-aikaa! Kiva kun avasit seremoniaa vähän tarkemmin taisi mies jättää yksityiskohdat kertomatta... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuossa itsellekin jäi vielä vähän epäselväksi, että mikä se koko pointti oli.. Ilmeisesti vain toivottiin hyvää onnea ja menestystä kyseisen rituaalin avulla.

      Poista
  9. Voi apua miten kamalaa. Olen ensivuonna tulossa Koreaan, Souliin ja mielenkiinnolla, mutta järkytyksellä seuraan näitä postauksiasi. En voi syödä mitään, mistä olet kirjoittanut, mutta onhan siellä mäkkäri onhan... Olen pitänyt itseäni kohtuu avarakatseisena, mutta nuo ruuat ovat vertaansa vailla..ja sitten vielä eläinten päitä - eeeeiiiiiiiiiii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No löytyy täältä mäkkäri joo, mutta oishan siellä syöminen vähän Korean tuhlausta... ;) Jos nää eksoottisemmat makuelämykset hirvittää, niin on täällä tosi paljon sellaisia "turistivarmoja" ruokiakin, joista melkein kaikki tykkää. Bulgogi menee lähes jokaiselle lihansyöjälle, eikä ole tulista. Bibimbapia löytyy myös kasvisversiona, se on helppo ruoka ja yksinkertaisuudessaan tosi hyvää. Manduja rakastaa kaikki, niin keitossa kuin pelkältään. Ja friteerattua kanaa on saatavilla joka makuun. Eikös noista jo joku sopisi?

      Poista
    2. Kiitos vinkistä! Toinen asia, mikä arveluttaa on tuo valkosipulin käyttö, sillä olen sille todella allerginen (anafylaktiset oireet, vastalääke mukana tietty). Mutta jos en anna ennakkokäsitysten lannistaa ja yritän jotain kuitenkin suuhuni laittaa... Kiva on blogiasi joka tapauksessa lukea ja saada jotain ennakkokäsitystä maasta yleensä, eli kiitos näistä "infopaketeista":)

      Poista
    3. Valkosipulia kyllä käytetään todella paljon - sitä on melkeinpä joka ruoassa, tai ainakin panchaneissa. Valkosipuli on koreaksi "manyl", ja useimmat korealaiset kyllä ymmärtävät sanan "allergy", joten kannattaa sen kanssa olla varovainen. No mutta ainakin kaikkia makeita juttuja voit syödä huoletta: jäätelöä, riisikakkuja, leivonnaisia, munkkeja jne :D

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...