maanantai 7. huhtikuuta 2014

Ulkoilmapanimossa

Jos Koreassa haluaa löytää hyvää olutta, kannattaa suunnata askeleensa Soulin Itaewoniin, jonka tienoilla on viime vuosina alkanut suorastaan pienpanimovillitys. Itaewonista ja lähistöltä löytyy jo useita taphouseja ja pubeja, jotka tarjoilevat joko korealaisten tai ulkomaalaisten pienpanimoiden erikoisoluita, tosin tuopista joutunee pulittamaan myös huomattavasti enemmän kuin korealaisesta litkusta. 

Mutta jos Koreassa haluaa erinomaista olutta, kannattaa matkustaa Gangneungiin, tutustua Jamesiin ja marssia lakki kourassa hänen ovelleen. Tai Jamesin mainioon ulkoilmapanimoon, johon pääsimme sunnuntaisena iltapäivänä puhaltavaa kylmää tuulta karkuun ja samalla seuraamaan, miten mestarillisia oluita valmistetaan kotikonstein.

Olemme tutustuneet amerikkalaiseen Jamesiin viimeisen vuoden aikana olutharrastuksen myötä. James on intohimoinen oluen valmistaja, ja panee olutta keskimäärin kerran parissa viikossa, nykyisin ihka omassa studiossaan, jonka pihassa oli mainio puutarhamainen alue kattiloille, mittareille sekä parille kiinnostuneelle suomalaiselle.  Mies oli intoa piukassa päästessään seuraamaan oluen valmistusta ja seurasikin Jamesin liikkeitä kärppänä. 

Aurinkoisella pihamaalla istuskellessamme saimme myös maistella Jamesin aikasemmin valmistamia mainioita oluita sekä erityisesti vahvaa omenasiideriä; herkkua, jota näillä kulmilla on saatavilla aniharvoin, jos koskaan. 

Lämpötilaa seurattiin silmä kovana.

Mäskäys. Tässä vaiheessa soisi blogissa olevan "raaputa tarran alta ja haista" -funktio.

Loraus maitoa sekaan ja sitten lusikoimaan? 



J:n portteri. Vahvasta väristään huolimatta yllättävän kevyt, mutta silti makoisa juotava.



Sitruksinen tupla-IPA, maistui jopa tällaiselle ei-ipan-ystävälle. 

Ja etualalla se kuuluisa siideri. Kuulemma omenasiiderin valmistus on niin helppoa, että taidamme ryhtyä siihen itsekin pikapuoliin. Mikä olisikaan parempi kesäjuoma helteisiin päiviin, kuin kunnon perinteinen kuiva omenasiideri!

Itse mestari työn touhussa

Tämäkin liittyi olueen jollain tavalla...kyseessä lienee refraktometri. On se aika kemistien puuhaa!

Liekki alle ja lämpötila nousuun

*nuuh nuuh* ("eikö niitä höyryjä voisi ohjata enemmän tänne nenän suuntaan...")

Ja lopuksi hallittu jäähdytys. 

Viimeksi Suomesta tullessamme toimme Jamesille tuliaisiksi suomalaista sahtia, hiivaa sekä poronsarvi-pullonavaajan. Pullonavaajan funktio lienee selvä, sahti meni maisteluun ja tuorehiivasta hänen olisi tarkoitus valmistaa omaa sahtia, sillä James oli nähnyt sahdin valmistusta televisiosta ja kiinnostui asiasta välittömästi. Sitä (malttamattomana) odotellessa!!

9 kommenttia:

  1. Oluenystävä mieheni varaa sinne jo lentolippuja:))))))) Aikamoista ja mielenkiitoista. Cheers!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, tervetuloa! 17. toukokuuta on kotikeittelijöiden oluttapahtuma, jolla tulee olemaan aika kova suksee (ainakin varattujen lippujen mukaan). Sinne siis maistelemaan :D

      Poista
  2. Itse tehty omenasiideri on ihan parasta, meillä luotetaan tässä mainittuun ohjeeseen (oma on hieman suurpiirteinen, jutussa on linkki myös alkuperäiseen): http://sanoinjakuvin.blogspot.fi/2014/01/siiderinmaistajaiset.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei jee, kiitos linkistä!! Uskon, että itse tehdystä omenamehusta tulisi NIIIIIN herkullista siideriä, mutta täällä valitettavasti joudutaan turvautumaan kaupan omenamehuun. Ehkäpä, jos syksyllä kävisi Suomessa just omena-aikaan...nam nam!!

      Poista
    2. Eiköhän kaupan mehusta (tai omenoista, jos niitä on tarjolla) tule ihan hyvää myöskin, lähinnä yrittäisin varmistaa raaka-aineen lisäaineettomuuden. Yritettiin nimittäin kerran tehdä myös päärynäsiideriä, kun jotkut tuontipäärynät olivat todella halpoja, mutta ne eivät sitten halunneet käydä ollenkaan. Varmoja ei tosin olla, mutta vähän epäiltiin tuon johtuneen jostakin säilöntäaineista tms.

      Poista
  3. Oi oi, me taidetaan kanssa tulla käymään Gangneungissa :D

    VastaaPoista
  4. Okay! "Sahdin valmistus tarvitsee nuoria yrittäjiä.... Sahdin valmistuspaikkaa ei ole maantieteellisesti rajattu. Sahdin valmistustapa sen sijaan on määritelty...
    http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2002/06/20/sahdin-valmistus-tarvitsee-nuoria-yrittajia/200225356/12 Siitä vaa yritys pystyyn Gangneungissa ja Terhi asiantuntijaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti tarvii uusia yrittäjiä ja se on totta, ettei sahtia taideta nuoremman polven parissa juurikaan arvostaa (eikä siitä jostain kumman syystä moni edes tykkää??). Mutta sitä jäin artikkelin perusteella miettimään, että onko niitä kaupallisia tuottajia /valmistajia sitten joskus ollut enemmänkin? Mä olen aina ollut siinä käsityksessä, että sahtia myydään sellaisena underground-juttuna, juhliin jne, mutta että ei sitä kaupasta / alkosta ole löytynyt ennenkään, ja että itse asiassa nyt olisi hyvä vaihe menossa, kun sahtia voi ostaakin alkosta? Vai olenko vaan onnistunut ohittamaan kaikki kaupalliset sahdit aikaisemmin??

      No joka tapauksessa, kiintoisaa tämä sahdin valmistus, se on mun herkkua ja mieluummin joisin sahtia kuin olutta. Pitää siis opetella tekemään. Se leivinhiiva vain on hankala juttu täällä Koreassa.... (pitää siis käyttää pikapostia Suomesta!)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...