perjantai 27. kesäkuuta 2014

Voit olla eri mieltä, mutta olet väärässä

Olen huomannut kehittäneeni Koreaan jonkinsortin mustasukkaisen omistussuhteen. Tiedättehän, miten naistenlehdissä aina neuvotaan, ettei kaverin puolisoa tai oman siipan sukulaisia saisi ikinä haukkua; ei, vaikka hän itse manaisi sukua kuinka kipakasti tahansa?

- "Aargh, mä en kestä tota Martta-tätiä!"
- "No joo, on se kyllä aika...."
- "Jaa mitä?? Haukutko sä mun sukulaisia?!"
- "..niin muttaku sähän just sanoit..."
- "Se on eri asia. Ne on MUN sukulaisia."

(Keskustelu on fiktiivinen. Tietääkseni blogistilla sen kummemmin kuin miehelläkään ei ole Martta-tätiä.)

Sama pätee nykyisin siis Koreaan. Jaksan kyllä itse mukista, valittaa ja naureskella korealaisille ja heidän tavoilleen yhdessä ystävien tai muiden Koreassa asustavien kesken, mutta jos joku ulkopuolinen, tuntematon henkilö tulee arvostelemaan Koreaa tai korealaisia, vedän heti herneen nenään. 

Olen huomannut vastaavia piirteitä jo aiemminkin, mutta tilanne sen kuin pahenee. Ja kun totuus on kuitenkin se, että Korea ei ole matkailijalle mikään helpoin mahdollinen maa, eikä etenkään Soul ole välttämättä ihan viikossa tai parissa aukeava kaupunki. 

Viimeksi vieraiden kanssa ihmettelimme yhdessä, miten voi olla, ettei kymmenen miljoonan asukkaan kaupungissa oikeastaan keksi tekemistä? Jos Soulissa on tylsää, niin millä kaupungilla sitten mahtaa olla enemmän tarjottavaa? Totta puhuen Soulissa on melko vähän eurooppalaistyyppisiä nähtävyyksiä, siis sellaisia, joihin suomalaiset matkaajat ovat tottuneet. Onhan siellä museoita, on linnoja, on yksi suuri temppelikin. On taidetta, kulttuuria, esityksiä. Ja tietysti ruokaa, karaokea, yökerhoja. Puhumattakaan loputtomista ostosmahdollisuuksista. Mutta ei ole englanninkielistä palvelua joka paikassa, ei opastekylttejä, eikä niin sanottuja "must see" -nähtävyyksiä. Kaupunki on jättimäinen, joten sen hahmottamiseen menee paljon aikaa ja siirtymät ovat pitkiä. Omasta mielestäni paras nähtävyys Soulissa onkin itse kaupunki; etenkin suomalaiselle se ihmismäärä, neonkyltit, vuorokauden ympäri auki olevat kaupat ja ravintolat sekä joen varrella sojupiknikkiä viettävät korealaiset ovat se pointti, joka tekee useimpiin vaikutuksen. 

Ja mitä niihin varsinaisiin nähtävyyksiin tulee, niin mielenkiintoisimmat taitavat löytyä sitten Soulin ulkopuolelta, mutta niihin tutustuminen vaatii toki enemmän aikaa ja vaivaa. Ja yksi parhaista (ja erilaisimmista) kokemuksista on tietysti korealainen ruoka; asia, joka on erityisen lähellä blogistin sydäntä. Sen vuoksi ärsytyskäyrä nousee välittömästi nollasta sataan, kun joku kehtaa arvostella korealaista ruokaa. Vaikka se olisi omastakin mielestä joskus pahaa melko mielenkiintoista.

"- Mä en kyllä tykkää korealaisesta ruoasta yhtään."
"- Sä olet väärässä!"
"- Mutta eikös se ole makuasia..."
"- Joo mutta sun mielipide on väärä!!"

Älä tuu mulle sanoon, että korealainen ruoka on pahaa (koska tiedän sen kyllä tarvittaessa itsekin)


Kertokaa, oi muut ulkosuomalaiset, onko vastaavat reaktiot normaaleja vai pitäisikö tässä hakeutua johonkin hoitoon (ehkäpä korealaiselle perinnelääkärille...)? Terveisin nimimerkillä "huolestunut".  

(ja toinen juttu, minkä voisitte myös kertoa on se, että miten siellä Amerikassa oikein pärjätään sateisilla ja kuraisilla keleillä, jossei kenkiä oteta pois jalasta sisälle mentäessä?)

30 kommenttia:

  1. Aamupvän paras kirjoitus!, Sait kyllä niin leveään hymyyn suun kun tota luin,voisit koittaa sitä tohtoria ja kertoa sen(kin) kokemuksen meille :) Tuohon ruoka-asiaan ei mulla kyllä ikävä kyllä oikein ole sanottavaa kun suomen ja ruotsin ruuat ovat niin lähellä toisiaan. Mä en varmaan pärjäisi siellä koreassa kun en syö mitään merestä ja olen melko nirso ja pelokas maistamaan mitään mitä en tunnista. Tarvitsisi varmaan ottaa omat pussikeitot mukaan.
    Tosin meidän korealaisilla asiakkailla on kyllä myös omat ruokansa mukana kun ovat asiakkaina..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korealaisilla on AINA omat eväät mukana, meni ne sitten mihin tahansa. Kuulemma minkään muun maan nuudelit ei kelpaa. Ja pahimmillaan ne raahaa riisikeitintäkin matkalaukussaan...
      Mutta on täällä koreassa paljon muutakin kuin tuota merenelävää, se vaan ehkä korostuu näissä mun jutuissa koska eletään täällä merenrannalla, joka on kuuluisa hyvistä kaloista ja äyriäisruoistaan.

      Poista
  2. No nyt kun mainitsit, niin kyllä mullakin usein tulee sellainen "no ei se Suomessakaan sen paremmin toimi" -reaktio, kun joku arvostelee Saksassa oudosti toimivaa juttua. Vaikka se juttu ehkä minustakin on outo ja vaikka en edes asu Saksassa, kunhan vietin siellä yhden vuoden opiskelijavaihdossa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä?! Ja sitten maailma kummasti avartuu kun tajuaa, ettei se Suomen terveydenhuolto itse asiassa olekaan ihan niin ainutlaatuinen kuin mitä on kuvitellut (esim. verrattuna Itävaltaan)... Mutta tokihan Suomi on keskimäärin ihan huippu maa, ei vaan ehkä ihan kaikessa ihan paras :D

      Poista
  3. Ihan normaalia, ala huolestu ja tiedan taman saman vaivan vaivaavan itseni lisaksi monta muutakin ulkosuomalaista. Niin se menee, etta muiden taalla jo jonkun aikaa asuneiden kanssa on helpointa moittia Turkkia ja Suomeakin ja olla samoilla linjoilla, Turkkia ikaankuin tökitaan hellasti niissa puheissa, mutta jos joku lomailija tms. asioista muka taysin tietamatön sanoo jotain poikkinaista, nousevat selkakarvat pystyyn. Siina vaiheessa tuo onneton saa yleensa niskaansa aika pitkan puheen liittyen asian syvimpaan olemukseen jonka tarkoitus on tosiaan sanoa, etta ala hauku mun Turkkia....sairastako? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No huh! Ei siis tarvitse varata aikaa tohtorille...

      Tosin meidän ero on siinä, että sinulla on oikeasti tietoa, kielitaitoa ja jopa kansalaisuus, joten olet ihan oikea Turkki-asiantuntija, kun minä sen sijaan edelleenkin lähes turistin asemassa, en oikeasti tiedä korealaisuudesta juuri mitään, mutta siitä huolimatta "muka-asiantuntija" :D No ainakin omistushaluinen turisti, jossen muuta!

      Poista
  4. Juu, ehdottamasti lekuriin :D
    Ja sitten heti kerrot mitä siellä tuumattiin "kun en mun Koreaani saa haukkua, eiks ne ymmärrä"....

    Ei maar, eiköhän tuo aika normaalia ole, ihmisillä kun taitaa olla tapana puolustaa asioita, joista heillä (ainakin oman olettamuksen mukaan) on parempi ja syvempi tietotaito kuin toisella osapuolella. olkoon vaikka kuinka makuasia. Tai muuten vähän vähäisempään kokemukseen perustuva :D

    Mä muuten olen tuota jenkkilän (ja monen muun maan) kengät jalassa sisällä oloa ihmetellyt monesti. Ja kun monessa paikassa on jopa kokolattiamatotkin...kyl se vaan pitäis ottaa kengät pois jalasta ja pitää huoli, että on ehjät sukat jalassa :D
    Ja pukea villasukat jalkaan. Nih.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korealaiset ovat tosin vieneet tuon kenkien pois ottamisen vielä hieman pidemmälle, kun ravintolaan mennessäkin pitää ottaa kengät pois. Muuten ihan jees, mutta näin ballerina-aikakautena pitää sitten raahata aina jotain varasukkia laukussa, koska sitten taas en halua istua lattialla paljain jaloin, eikä korealaisittain muutenkaan ole kohteliasta, että kukaan näkee jalkapohjiasi. First world problems.. :D

      Poista
  5. Ihana teksti :) On kyllä tuttua huttua täälläkin..
    Argentiinassa (onhan sekin Amerikkaa, hih) on kotiapulainen, joka kuuraa lattiat joka päivä ja silloin harvoin kun sataa tuo ovelle rääsyt, joihin puhdistaa kengät ennen sisään tuloa. Ei kyllä todellakaan joka kodissa, mutta näin ainakin mun vaihtoaikojen hostperheessä. Onneksi Mendozassa sataa tyyliin kolme kertaa vuodessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin joo, siivooja... Mutta silti, jenkkisarjoissa porukka aina tulee sisälle lenkkareissa ja heittää jalat (valkoiselle!) sohvalle, apua! Mä saisin slaagin. Ja ei kai kaikilla amerikkalaisilla kuitenkaan ole sitä siivoojaa?

      Poista
  6. No jos sun pitää hakeutua hoitoon, niin sitten pitää minunkin. Sama vaiva nääs. :-D

    Itse en todellakaan ylistä Intiaa maasta taivaaseen, enkä ole edes mikään Intia-fani, mutta annas olla jos joku rupeaa haukkumaan Intiaa, niin silloin näen punaista. Mun serkku vietti taannoin vaimokkeensa kanssa pari viikkoa Intiassa ja kommentoi jälkeenpäin Intiaa kamalaksi paikaksi, johon eivät varmasti mene enää uudelleen. Minä ajattelin tietysti heti, että ei ole ihmekään, etteivät Intiasta tykänneet, kun ovat sellaisia nirppanokkia. :-D Ja Intiahan on oikeasti niin erilainen Suomeen verrattuna, että siellä kyllä herää kaikenlaisia reaktioita, varsinkin ensikertalaiselle (niin kävi itsellenikin). Mutta silti vika on mielestäni aina haukkujassa eikä maassa itsessään, vaikka tiedän tämän olevan ihan absurdi ja väärä asenne. Ja kaikkein naurettavinta on tosiaan se, että en itsekään voi sanoa mitenkään erityisesti rakastavani Intiaa - en kulje intialaiset vermeet päällä, harrasta Bollywood-leffoja, joogaa tai mitään muutakaan Intia-henkistä. On tämä hullua. :-D Kiva, että kirjoitit aiheesta! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asiaa mietittyäni tulin siihen tulokseen, että ehkä otan nuo kommentit niin henkilökohtaisesti siksi, että Intia on ukkelin kotimaa. Että jos joku haukkuu Intiaa, se on sama kuin jos haukkuisi ukkelia.

      Poista
    2. Nyt mä kyllä tunnen piston sydämessäni, sillä mun mielikuvissa Intia on se maa, johon en oikein välittäisi matkustaa. Tiedän paljon ihmisiä, jotka sinne menee vuosi toisensa jälkeen, jotka sanoo, että se on ihana paikka matkustaa ja uskonkin, että siellä voisi löytää kaikkea ihan fantastista, mutta sitten... huh. Ja myönnän avoimesti, että viime aikojen skandaaliuutisoinnilla (hirttämiset ja raiskaukset) on todellakin tekemistä asian kanssa. Ehkä sitten kuitenkin pitäisi vaan rohkaistua ja käydä joskus? Tai jossei, niin pitää sitten ainakin suunsa kiinni, kun ei paikasta ole mitään kokemusta :D

      Tuo on kyllä ihan järkeenkäypää, että puolustat ukkelin kotimaata!

      Poista
    3. Älä välitä - minä ajattelin aina Intiasta, että se on kyllä viimeinen maa, johon haluan matkustaa. Mieluummin olisin matkustanut vaikka Siperiaan. Ja yhä vieläkin tiedän paljon, paljon maita, joihin matkustaisin mieluummin kuin Intiaan. Intiassa vetävät puoleensa oikeastaan vain sukulaiset ja se sellainen tuttuuden tunne, joka syntyy siitä, että olen asunut siellä. Kun kuitenkin tunnen sen olevan jollakin tavalla toinen kotimaani. Mutta ehkä tämäkin tunne syntyy siitä, että se on ukkelin kotimaa, eikä siitä, että Intia olisi maana jotenkin erityisen ihana.

      Mua muuten raivostuttaa tuo Intia-uutisointi, kun se on maailmalla niin yksipuolista, ja vain aina kaikki kamalimmat jutut pääsevät otsikoihin. (Mutta ehkä tällainen skandaalihakuisuus on uutisten tyyli nykyään muutenkin?) Kyllä ne vaikuttavat väkisinkin siihen, millainen mielikuva ihmisille Intiasta tulee. Toisaalta intialaiset itsekin ovat vähän syypäitä tähän, sillä Intiassa tunnutaan oikein mässäilevän huonoilla uutisilla. Parempi vaan pysytellä täällä ihanassa Suomessa. :-D

      Poista
    4. No totta joo. Ja Intiassa on varmasti aika paljon muutakin kuin vain ne Pohjois-Intian vanhoillisimmat seudut (joista nämä viimeisimmät uutisoinnit on tainneet olla...) Sitäpaitsi, jos nyt miljardi ihmistä asuu yhdessä maassa, niin on siellä varmaan aikalailla kaikennäköistä rikosta. Eiköhän tuolla Ameriikan ihmemaassakin tapahdu kaikenlaisia sarjamurhaajajuttuja, mutta eipä niistä niin hanakasti täällä kuitenkaan uutisoida. Eli joo, hieman suodantinta myös noihin skandaaliuutisilla mässäilyyn... :)

      Poista
  7. Tuttu tunne. Voi että mua ärsyttää, kun joku "Suomen suomalainen" tulee arvostelemaan Englannin vanhanaikaisuutta ja rakentamista jne. Ihan niitä samoja juttuja joille nauretaan "paikallisten suomalaisten" kanssa vuodesta toiseen.

    Asiasta kukkaruukkuun, olin Taste of Londonissa viime viikolla ja siellä oli kokonainen osasto omistettu korealaiselle ruoalle. Se on se in-juttu täällä tällä hetkellä. Arvaa olinko siellä kärppänä maistelemassa kaikkia herkkuja sinun opastustesi mukaan. Ja ostin jotain kastikettakin, jossa marinoidaan lihaa. Ja maistoin ihania nyyttejä (manduja?) ja kyttään nyt niitä kaupoista, joista pitäisi niitä löytyä. Kimchi on vielä maistamatta, mutta muutama lupaava korealainen ravintola on jo listalla. Ja munahaukan herkkua tehdään usein viikonloppuisin aamiaiseksi. Kiitos tosi kivoista vinkeistä.

    Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai että, ihana kuulla! Olikohan se kastike bulgogi-marinadia? SItä minäkin oon joskus vienyt Suomeen tuliaisina. Mandut on herkkua (itse tykkään erityisesti höyrytetyistä, mutta paistetutkin on hyviä). Kiva, että korealainen ruoka kiinnostaa! :)

      Poista
  8. Aivan normaalia! Puolustan maata jopa omaa paikallista anoppiani vastaan. Samaan aikaan, kun ajattelen, etta eniten ketuttaa kaikki ja missaan ei ole mitaan jarkea koko riivatussa maassa :D

    Kenkia ei tosiaan Annikan sanoin oteta taallakaan pois (me vaihdetaan lapsykat ja vieraat saa pitaa). Taloissa on usein kivilattiat, joten ne on helppo (siivoojan) puhdistaa ja mitaan ei koskaan lasketa lattialle. Etenkaan kasilaukkua, naiset huomio. Siinahan sitten ovat rauhassa likaisena, kun ei niihin millaan kosketa. Ja ne itse asiassa likastuu kengittakin, ainakin kaupungissa, kun ikkunasta ja ties mista tulee polya ja jotain ihme mohnaa. Mutta asuntojen puulattiat kylla musta karsii kenkakopsuttelusta. Ja alakerran naapurit... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei muuten, on pitänyt useamminkin kysyä, että missä maassa elät? Olen ymmärtänyt, että E-Amerikassa jossain, mutta en pääse blogiisi (se taitaa olla yksityinen), niin tämä on vaivannut mua jo pitkään :D

      Kivilattiat kyllä selittää paljon. Ne onkin helppo pitää puhtaana ja toisaalta niillä ei ole niin kiva kävellä paljain jaloin / sukilla. Mutta sitten jos on kokolattiamatto, mitäs sitten...?

      Poista
    2. Anteeksi, jos multa on jaanyt sanomatta. Asun Argentiinassa. Toisien blogien kommenteissa sitte varmaan toistelen, etta Argentiina sita ja tata :D Siita tuo Annikan kommentin vahvistuskin, me tunnetaan taalta.

      Tietaisi(t)ko joku, miten maan saa nakymaan Bloggerin profiilissa? Blogissa et jaa mistaan paitsi ja siksipa se ei olekaan julkinen. En ehdi, enka oikein jaksa kirjoittaa, mutta ajattelin, etta se on hyva olla olemassa. Vahan kuin mun Twitter-tili, jossa oon tainnut twiitata kaks kertaa :P

      Kokolattimattojen kanssa samoin kuin Suomessa, etta niita oli joskus muinoin. Edes irtomattoja en nae juuri kellaan. Itselle en ostais kaunista (vaaleahkoa) villamattoa, koska sitten mun pitais olla se outo ulkkari, joka aitais maton ennen vieraiden tuloa ;) Mutta kengallisyyteen tottuu ja taalla asuvien muiden suomalaisten luona unohdan poistaa kengat. Tuntuu, etta pitais olla sitte itamaisittain vierastossuja melkein. Koska likaisten sukkien laittaminen takaisin kenkiin on kans aika inhaa, eiko?

      Poista
    3. Minäkin asun Argentiinassa mutta olen suomalaistuttanut mieheni, meillä ei koskaan käytetä kenkiä sisällä. Vieraat tietenkin sitten kyllä. Minulla on paljon mattoja joka puolella (lattiat ovat kylmät), ei ole kotiapulaista, niin että sitten niitä lattioita ja mattoja vaan pestään. Minua huvitti kun kerran joku vieras kiersi kaikki "eteisen" (eihän täällä oikeita eteisiä ole) matot vaikka ne ovat siinä nimenomaan ikään kuin sitä varten että niistä kengistä ei sitten kantautuisi moskaa kauemmaksi. Ja lasten kavereiden äidit ovat moittineet omia lapsiaan kun ovat tulleet hakemaan heidät meiltä: "Hyvänen aika, miksi ihmeessä olet ottanut kengät pois...?" Ja minä sitten selittämään että se on minun syytäni eikä heidän.

      Poista
    4. Irina: mulla ainakin on siellä bloggerin profiilissa sellainen sijainti-kohta, minne voi laittaa maan, alueen ja kaupungin. Ja se kyllä näkyy mun profiilissa. Löytyy profiilisivun "muokkaa profiiia"-kohdasta.

      Anonyymi: Minunkin mielestäni laattalattiat ovat kylmät ja hieman kaikuisat, tykkäisin itsekin pitää mattoja jos olisi laattalattia. Kesällä se on toisaalta myös ihanan viileä.
      Jotenkin ehkä vielä kestäisin sen, että ihmiset tulisivat meille kengät jalassa, mutta eikö ole aika inhottavaa viettää kaiket päivät kengissä? Paitsi tietysti, että sitten kun ne kengät ottaa pois, niin vielä inhottavampaa on se jalkahien haju :D

      Poista
    5. Kiitos vinkista! Seuraavalla Bloggeri-vierailulla kayn kaiveleen profiilisivun syovereita :)

      Poista
    6. Tadaa, luulen etta onnistuin! Eika kestanyt kuin vartin ;)

      Poista
    7. Jee!! Juu siellä se Argentiina nyt komeilee profiilissa, hyvä sinä!

      Poista
    8. Aargh, mä en kestäisi ajatusta koko päivän kenkäilystä! Kaikkeen varmasti tottuu silti, mutta onneksi ei tarvitse. ;) Tuntui pahalta lähettää 4-vuotias viime syksynä läheiseen kv-päiväkotiin, jossa joutui kökkimään päivän sisällä lenkkareissa, kelissä kuin kelissä, pari kertaa päivässä vielä samoilla kengillä ulkoillen. Sisätossut tai sisäkengät eivät tule kysymykseen, sinänsä järkevistä syistä (lenkkarit ym. ovat turvallisemmat leikeissä, tukevat jalkaa paremmin jne) sandaalit ja crocsit on kielletty, mutta siellä on kokolattiamatot ja parisataa ihmistä päivittäin... Onneksi Korean syksyt ja keväät ovat pääasiassa kuivia ja kurattomia. Mutta silti, yök!

      Poista
    9. Jos oikeasti tallailee ihan koko päivän aamusta iltaan samoissa kengissä, niin varmaan se kengän ergonomia korostuu vielä entisestään. Entä sitten, jos käyttääkin huonoja kenkiä, liian lättäpohjaisia tai vaikkapa korkokenkiä?? Apua! Eikös se paljasjalkailu kuitenkin ole terveellistä (ja aika muodikastakin) nykyään?

      Poista
  9. Vedin aina herneen nenään, kun joku sanoi ettei pidä Malesiasta. Nyt puolustan Kiinaa! Ihmiset kun tuntuvat tietävän paljon, vaikka eivät ole edes käyneet...kun televisiossa sanottiin ja lehdissä lukee...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, joo, just toi "mutta uutisissa sanottiin"... vähän niinkuin mä tuossa Intia-asiassa :D Suomessahan oltiin hakemassa meitä väkisin täältä kotiin viime vuoden keväällä, kun P-Korea uhkaili mitälie. Mutta todellisuudessa yksikään korealainen ei ollut moksiskaan; "ei ne mitään hyökkää, kunhan uhkailee". Mutta Suomessa on niin helppo lähteä uskomaan kaikenlaista, kun uutisointi on kuitenkin perinteisesti ollut "luotettava tietolähde" ja kriittisyys uutisia kohtaan on edelleen aika pientä.

      Poista
    2. Niinpä, ja juuri eilen Suomi-lomalta palanneena hymyilyttää (tavallaan) edelleen, kun suurin osa siitä olemattoman vähäisestä suomalaisten Korea-tietämyksestä rajoittuu juurikin siihen olemattoman vähään ja rajoittuneeseen Pohjois-Korea -uutisointiin.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...