perjantai 25. heinäkuuta 2014

Piikki lihassa

Edellisen kerran Suomesta palatessamme toimme Ericille tuliaisiksi poronsarvipullonavaajan. Suureksi ihmetykseksemme avaajasta onkin tullut paikallinen kuuluisuus, jota kaikki Bumpinin asiakkaat käyvät vuorotellen ihailemassa. Eric itse on ollut avaajaan enemmän kuin tyytyväinen, onhan kyseessä todellinen multifunction-muotoilutuote; samassa kapistuksessa yhdistyy paitsi avaaja, myös selän rapsutin ja kipukoukku. Ja tiukan paikan tullen voinee sarvesta hieman jauhaa potkua iltapuuron joukkoon, jos tiedätte mitä tarkoitan... 

Multifunktionaalista suomalaista muotoilua


Koreassa on kyllä kaupan samantapaisia kipukoukkuja kuin Suomessakin, mutta blogistin alati piinaavaan niskajumiin ei tylppäpäinen kipukoukku auta. Apu on kuitenkin löytynyt poronsarven kärjestä, jolla on nautinnollisen kivuliasta kaivaa kipeitä kohtia hartiaseudulta. Eilen illalla oli siis pakko poiketa Bumpiniin lievittämään niskajumia. Eric ystävällisesti antoi avaajan minulle jopa kotiin lainaksi, mutta kertoi samalla saaneensa itse avun vuosikausia kestäneeseen jumitukseen akupunktiosta. Blogistihan ei moisiin puoskarointeihin ole perehtynyt, sillä oma katsantoni suosii tymäköitä kipulääkkeitä ja länsimaisia lääkäreitä, mutta koska kipulääkkeet alkavatkin kohta muodostaa olennaisen osan aamupalastani, ajattelin antaa akupunktiolle mahdollisuuden. "Jossei muuta, niin ainakin saan taas blogiini jotain kerrottavaa", ajattelin samalla, kun kiipesin oriental clinic -kyltin alta lähteviä rappusia toiseen kerrokseen. 

Odotushuone oli täynnä mummoja, yhtäkään alle 60-vuotista potilasta ei klinikalla näkynyt. Kukaan ei myöskään puhunut sanaakaan englantia, mutta sain kuin sainkin selitettyä, että niskassa on kipeää ja akupunktiota haluaisin. Asia selvisi mainiosti ja hetken odottelun jälkeen blogisti ohjattiinkin makoilemaan kivikovalle hoitopöydälle. Lääkäri saapui tuota pikaa paikalle neulatyynynsä kanssa ja alkoi samoin tein seikkaperäisen kertomuksen, johon ainoat kommenttini olivat, että "en ymmärrä" ja "en tiedä". Kerroin uudelleen, että niskaan koskee, jolloin lääkäri alkoi taivuttamaan jalkojan suoraan ylös. Eriskummallista, ajattelin, mutta venyttelin jalkojani tohtorin toiveiden mukaisesti. Lopulta vielä selostus, ettei jalkani, lantioni eikä selkäni ole kipeä, ainoastaan niska ja pää, johon tohtori nyökkäsi ymmärtäväisesti ja alkoi nakutella neuloja varpaisiini. 

Vasen jalkaterä ja vasen käsi piikitettiin täyteen, yhteensä ehkä parikymmentä neulaa upposi blogistin lihaan. Olen aikaisemmin kuullut useammaltakin akupunktion uhrilta virheellistä tietoa siitä, että toimenpide olisi muka kivuton, "vain pieni nipistys tuntuu". Niin tuntui omassakin varpaassani, kunnes alkoi löytyä yhä kivuliaampia kohtia neulan pistoille. Itse neulan upotus ei sinänsä sattunut, vaan varsinainen kidutus alkoi siitä, kun tohtori neulan pistettyään pyöräytti sitä sormiensa välissä aiheuttaen tuskaisia huudahduksia ja huokauksia. Yllättävää oli myös se, miten etukäteen ei voinut yhtään arvata, mikä neula sattuu ja mikä ei. Esimerkiksi varpaiden väliin pistetyt neulat eivät epäilyksistäni huolimatta tuntuneet juuri miltään, vaan kivuliaimmat pisteet olivatkin pikkuvarpaassa, jalkaterän sisäsyrjässä, etusormen ulkoreunassa ja ranteen päällä. 

Koska käsi oli neulojen peitossa, en valitettavasti saanut ikuistettua elävää koekaniinia tällä kertaa. Mutta jotakuinkin tältä näytti myös blogistin vasen jalka. (kuva täältä)


Kun vihdoin kidutusneulat olivat paikoillaan, jäin makoilemaan laverille noin varttitunnin ajaksi. Hetken päästä huomasin paitsi jalkani puutuvan ja kättäni särkevän, myös inhottavan päänsäryn hiipivän ylös pitkin niskaa. Eikä ihme; olin niin paniikissa neulatyynynä toimimisesta, että olin todennäköisesti paitsi jännittänyt jokaisen lihakseni äärimmilleen, myös unohtanut hengittää viimeisen viiden minuutin aikana. Mutta vaikka osa neuloista olikin kivuliasta sorttia, olin silti kovasti pettynyt siihen, ettei itse niskaan laitettu yhtäkään piikkiä. Jumin ollessa sitä luokkaa, etten varmaankaan tuntisi edes rautakankea hartioideni välissä, olin odottanut pienen pistoksen tuovan jonkinlaista helpotusta niska-hartiaseudulle, mutta tällä kertaa operaation kohteena oli tosiaan ainoastaan jalkaterä ja käsi sekä yhdet yksittäiset neulat polven sisäreunalla ja kyynärvarressa. 

Varttitunnin jälkeen hoitaja tuli sentään napsimaan neulat irti. Etusormen kylkeen jäi pieni punainen pistosjälki ja inhottava pistely, mutta muuten mitään neulanreikiä ei ollut havaittavissa, puhumattakaan, että verta olisi ollut nähtävillä. Varsinaisen akupunktion jälkeen hoitaja vielä iski niskaani kymmenisen imukuppia, jotka pumppasivat ja pörisivät jonkinlaiseen koneeseen kiinnitettynä niskassani kymmenkunta minuuttia. Jälleen hieman pistelyä, mutta tällä kertaa sentään ihan miellyttävää, toisin kuin neulojen kanssa. 

Imukuppihoidon todistusaineistoa. Kunhan nyt ei vastaavankokoisia mustelmia sentään syntyisi...


Imukuppihoidon jälkeen olikin valmista. Hintaa operaatiolla oli jälleen 20 000 wonia (ilman vakuutusta), eli sinänsä aika edullista lystiä, joskaan ei lystiä ollenkaan. Kotiin päin kävellessäni totesin, että on vaikea sanoa, auttoiko akupunktio yhtään, mutta oli miten oli, niin uudelleen en kyllä vapaaehtoisesti neulatyynyksi enää ala. Hoidon jälkivaikutukset jäänee vielä nähtäväksi, mutta eipä niska ainakaan huonompaan kuntoon mennyt. Raportoin mahdollisista muutoksista sitten myöhemmin, mikäli sellaisia on havaittavissa.

Jos korealainen lääketiede ja akupunktio kiinnostaa laajemmin, voi käydä katsastamassa marraskuussa kirjoittamani postauksen, jossa koekaniinille suoritettiin hieman laajempi toimenpidearsenaali pelkän akupunktion lisäksi. 


8 kommenttia:

  1. Appiukkoni on kärsinyt pahoista selkävaivoista ja yhdessä välissä hän sai niihin myös akupunktiota ihan työpaikkalääkäriltä. Akupunktio ei poistanut kipuja, mutta kuulemma helpotti selvästi oloa. Appeni ei todellakaan ole kallellaan mihinkään vaihtoehtohoitoihin, joten mietiskelin että kyllä sillä varmaan jotain tehoa on.

    Toivottavasti saat apua niskajumiin. Itsekin olen kärsinyt kyseisestä vaivasta. Siitä tulikin mieleeni, että olen laiminlyönyt fysioterapeutin jumppaohjeet aivan liian pitkään. Aika palata ruotuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaipa se liikunta ja ennaltaehkäisy olisi se paras lääke. Vaikka ei se tunnin kuntosali 4 kertaa viikossa ehkä auta, jos on kuitenkin 15 tuntia vuorokaudessa hartiat lysyssä tietokoneen ääressä :/ Ne on ne nykyihmiset ongelmat... :)

      Poista
  2. Mielenkiintoista taas kerran. Mulle muuten akupunktio on auttanut niska- ja hartiavaivoihin, hoidon antajana on ollut kotimainen fyssari ja amerikkalainen kiropraktikko Zürichissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla nämä akupunktiohoidot aika paljon kalliimpia Suomessa tai muualla kuin Aasiassa ylipäätään? Täällähän porukka käy akupunktiossa jatkuvasti, koska se on halpaa ja se menee sairausvakuutuksen piikkiin, eli maksaa muutaman euron (noin 5-7 euroa) per kerta.

      Poista
  3. Mulla sattui vietävästi isovarpaisiin laitetut neulat, muut ei niin tuntuneet. Kymmenen kertaa olisi kuulemma pitänyt käydä, mutta en taida uskaltaa enää mennä. Kokeile thaihierontaa, mulla toimii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isovarvas oli vielä ok, mutta sitten pikkuvarvas ja jalkaterän sivu...aijaijai! Oli ihan kuin joku olisi ottanut verisuonesta kiinni ja repäissyt; sellainen viiltävä pitkänomainen kipu ylös jalkaa pitkin. Hyi!

      Thaihieronta kuulostaa aikalailla mukavammalta vaihtoehdolta seuraavaksi kokeiluksi :D

      Poista
  4. Tosi mielenkiintoista, akupunktio kiinnostaa ja sita on tarjolla taalla ihan tavallisissa terveyskeskuksissakin, uskaltautuisinkohan? Kerrohan viela huomasitko mitaan muutoksia kasittelyn jalkeen. Thaihierontaa suosittelen minakin, kavin aikoinaan useamman kerran viikossa Aasiassa ja se auttoi kaikkiin pieniin jumeihin ja kipuihin, joita sain kun kökötin huonoissa työasennoissa oppaana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tosi vaikea edelleenkään sanoa mitään tarkkoja muutoksia; en ainakaan mitään "heti vaikuttavaa" apua huomannut, mutta pidemmän ajan kuluessa sen sitten huomannee. En tiedä, olisiko tuo vaatinut useammankin käyntikerran. Ehkä akupunktionkin vaikutuksen / vaikuttamattomuuden voisi huomata helpommin esim. päänsärkytilanteessa tai muussa vastaavassa, jossa on kipua jatkuvasti, ja sitten se akupunktion myötä häviää (tai ei).
      Taidanpa tosiaan kokeilla sitä thaihierontaa joku kerta!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...