perjantai 1. elokuuta 2014

Synttärilounas kasvimaan katveessa

Tänään oli filippiiniläisen ystäväni J:n syntymäpäivä. J kutsui minut synttärilounaalle kotiinsa, joka sijaitsee Gangneungin hieman syrjäisemmällä seudulla, tai paremminkin maaseudulla. Saapuessani perille olin hieman yllättynyt, että olinkin itse asiassa juhlien ainoa vieras, mutta heti pöytään vilkaistuani tietysti kovin hyvilläni - more for me!

Lounasseurana meillä oli J:n mies ja appiukko sekä J:n viisikuukautinen tyttövauva. Ja ruoka oli tietysti taivaallista; J luonnehti sitä filippiiniläiseksi juhlaruoaksi, "sellaiseksi, mitä meillä kotipuolessa syödään". Pöydässä oli kanaa, runsaasti vihanneksia sekä upeasti ananaksen puolikkaasta tarjoiltua hapanimelää possua. Ja koko komeuden kruunasi vielä mango-juustokakku, filippiiniläisistä mangoista, tottakai. 

Lounaan jälkeen tutustuimme myös J:n perheen puutarhaan. Kateudesta vihreänä katselin, miten hedelmäpuut jo notkuivat kypsymässä olevaa satoaan; luumuja, omenoita, päärynöitä, persimonia, persikkaa ja pensaissa vielä mustikkaa sekä karhunvatukkaa. Puhumattakaan kasvimaasta, jossa kasvoivat runsaat chiliviljelmät, kurpitsat, korealaiset melonit, perunat, sipulit, tomaatit, munakoisot ja kesäkurpitsat...

Oi ihanuutta, huokaisi blogisti ja sai kotiinviemisiksi sitten kymmenen kilon kassillisen tuoreita, vastapoimittuja vihanneksia. Ja jättimäisen palasen juustokakkua. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, sanoo blogisti vyötä löysätessään...

Paahdettua kanaa sitruunatäytteellä, perunaa ja valkosipulia

Katkarapuja ja kasviksia

Ananasta ja hapanimelää possua


Taivaallinen jälkiruoka. Ja ne mangot...

Kasvimaan paprikoita...

...munakoisoja...

..tomaatteja kaikissa koossa...

...ja jotain, mitä blogisti ei kyllä olisi omin neuvoin tunnistanut: maapähkinöitä!

...korealaista chamwe-melonia...

...marjoja, ihanaa...

...chiliä rivikaupalla, punaista ja vihreää...

...rypäleitä...

...syksyksi kypsyvää persimonia...

...ulkovajassa valmistuvaa luumujuomaa...

...doengjang-paputahnaa koko vuoden tarpeiksi...

...persikoita...

...maissia kuivumassa...

Korealainen maatalo sivulta päin kuvattuna. Sisään kuljettiin oikean puolen kuistilta, josta oli pääsy suoraan olohuoneeseen. 


Ammut tulivat kurkkimaan, mitä ihmettä se ulkomaalainen oikein heiluu pusikossa kameransa kanssa...


18 kommenttia:

  1. aivan mahtavia kuvia ja mikä sato! toi ananashässäkkä näytti todella hyvältä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ananashässäkkä (ja kaikki muukin) oli kyllä superherkullista. J on loistava kokki ja leipuri!

      Poista
  2. Onpas herkullinen näköinen lounas. Slurps! Kasvimaansato näyttää myös varsin oivalliselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin kyllä kateudesta vihreä kasvimaata katsellessani. J:n anoppi rakastaa myös kukkia, joten kasvimaan lisäksi pihassa oli upeat kukkaistutukset ja pensaat. Kyllä huomasi, että anoppi on tosiaan nähnyt vaivaa saadakseen kaiken kukoistamaan noin hienosti.

      Poista
  3. Kuulostaapas ihanalta paikalta asua... ja epäkorealaiselta? Onkos tuo maataloelämä vähän niinkuin rikkaitten juttu? Vai asuuko kaikkien isovanhemmat maalla? Missä korealaiset isovanhemmat muuten asuvat?? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että monella maaseudun korealaisperheellä (etenkin vanhemmilla korealaisilla) on aika mittavat kasvimaat. Mutta tietääkseni maataloelämä ei kyllä ole rikkaiden juttu, päinvastoin.. en tosin ole varma. Mutta ainakin omien huomioideni mukaan J:n perhe ei todella elä rikkaiden elämää, ei ole uutta autoa eikä matkustella jne, vaan eletään melko vaatimattomasti (jos nyt tuollaisella upealla paikalla elämistä voi kutsua "vaatimattomaksi") ja tosiaan kolme sukupolvea saman (pienehekön) katon alla. Isovanhemmat yleensä asuvat käsittääkseni aikuisten lastensa luona sitten, kun voimat eivät enää riitä yksin asumiseen. Ja on täällä vanhainkotejakin, mutta se on sitten se vaihtoehto B, jossei muuta asuinpaikkaa ole.

      Poista
  4. Olen noiden ruokien ja tuon puutarhan jälkeen ihan sanaton, enkä osaa siis sanoa mitään. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olin aika sanaton: söin itseni niin ähkyyn :D

      Poista
  5. Eika, en kesta! En halua tana iltana syoda mitaan, koska se ei kuitenkaan maistuis yhta hyvalta, milta sun ruoat ja maatalon antimet nayttaa. Ja siis marjoja! :O En ole oikein viela ymmartanyt, etta jos taallakin kasvaa vaikka mitka hedelmat, niin miksei marjapensaita ole missaan..? Jos ois parvekeversioita jossain, niin ihan varmaan tuikkaisin ruukkuun. Suomalaisten mansikoiden siemenia (jos sellaisia on olemassa) salakuljetan ihan takuulla joku kerta ;) Annettaiskohan mun tehda maalta etatoita, nayttaa nimittain niin hurmaavalta tama setti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuoreet kasvikset ovat kyllä ihanuutta. Etenkin kypsät tomaatit (joita olen täällä Koreassa kaivannut Suomesta tosi paljon!). Tuo marjapensaiden vähyys on mullekin outo juttu; itse maistelin puskasta noita karhunvatukoita, niin J totesi vähän nyrpistellen, että "eikö olekin happamia". Happamat on hyviä!!! Toinen juttu, mikä on mielestäni käsittämätöntä on se, että vaikka täällä kasvaa päärynät, persikat ja omenat tosi hyvin, niin miksi kummassa ne on niin käsittämättömän kallita kaupassa!? Olen kuullut, että maanviljelijät pitävät eräänlaista monopoliasemaa, jolloin hintataso on kohonnu hurjaksi, mutta en tiedä mahtaako se olla vaan urbaanilegendaa (tai kateellisten kaupunkilaisten panettelua :D)

      Poista
    2. Eiko ole jannia tuollaiset mysteerit, joihin ei ole yksiselitteista vastausta kellaan? Luulen, etta taallakaan marjat ei vaan koskaan ole kuuluneet kulttuuriin ja kuten siellakin, ne ovat liian happamia. Ottomummo juuri ihmetteli ruoka"uutuudestaan" pensasmustikoista, etta syodaanko me ne oikeasti pelkastaan, kun ne on niin kirpeita, etta hanen pitaa ne sokerin kanssa saatella alas :D Eika ne ei a) maistu miltaan seka b) vahiten kirpealta, enemmankin viinirypaleelta. Ja ne jotka taalla kasvatetaan menee enimmakseen Yhdysvaltoihin, jolloin tanne jaa inhan kalliit minirasiat, joissa on vajaa kourallinen. Kukaan ei kuitenkaan usko, jos sanon, etta toivon ens synttarilahjaksi marjoja ;)

      Poista
    3. Niin just! Enpä ole koskaan kuullut kirpeistä mustikoista, mutta ehkä se maku vaan on tosiaan niin erilaiseen tottunut. Sama varmaan, kun täällä tulinen / hapan -yhdistelmä kimchissä; ihmiset eivät voi kuvitella elämää ilman kimchiä.

      Poista
  6. Vaikka olikin ystavasi syntymapaiva, sina taisit olla se kunniavieras ! :)
    Ihanan omavaraisia ovat vihanneksineen ja hedelmineen !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellainen olo tuli minullekin; ihan kuin juhlat olisivat olleet minua varten. Mutta tiedän kyllä, että itse päivänsankari rrrrakastaa leivontaa ja ruoanlaittoa, joten hän oli taatusti nauttinut täysin rinnoin valmistelusta.
      Minäkin ihailin tuota omavaraisuutta; täällä kun etenkin hedelmät ovat kalliita, niin on aika luksusta, että voit poimia omista puista hedelmiä ja viedä niitä esim. tuttaville tuliaisiksi. Hedelmät ovat tosi arvostettuja lahjoja hintansa vuoksi täällä päin.

      Poista
  7. Voi etta, ihan mieletön puutarha ja ruuat, tuo hapanimela sai veden kielelle ja tuo kakku! Ihana paikka, voin vain kuvitella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kakku oli iiiihanaa. Koreassa ei juuri harrasteta tuollaisia "oikeita" juustokakkuja, siis siinä mielessä miten niihin on Suomessa tottunut. Täällä on vain amerikkalaistyylisiä, mutta kuivakoita ja pahvin makuisia olemassa joissain kahviloissa, joten oli aivan ihanaa saada tuollaista kunnollista, makeaa ja täyteläistä, kosteaa juustokakkua. Nam!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...