keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Cookinsaaret, osa 2.

Syyskuussa talvi on vasta väistymässä ja kesä tekemässä tuloaan. Tämä oli hyvä aika matkustaa saarille, sillä lämpötila oli mukava +25, jossa viihtyi mainiosti bikineissä, mutta illan tullen kuitenkin viileni muutaman asteen, jotta nukkuminen onnistui myös ilman ilmastointilaitetta. Ja vaikka iltaisin saikin vetää pitkähihaisen päälleen, oli merivesi käsittämättömän lämmintä ympäri vuorokauden. 

Josko Cookinsaarten parasta antia ovatkin paratiisimaiset maisemat, niin hyvänä kakkosena tulevat paikalliset ihmiset. En ole koskaan aiemmin tavannut samanlaista välittömyyttä, rentoutta ja huumorintajua, jolla rarotongalaiset ottivat turistit vastaan. Huulenheitto ja nauru tuntui olevan paikallisten tapa kommunikoida, eikä turistina voisi tuntea olevansa tervetulleempi. 

Taatusti luomua.

Viikon suuri tapahtuma, Murin iltamarkkinat. Paikallista, herrrrkullista ruokaa!

Mä otan kaikkia yhden. Eiku kaks.



Ja kun kerran Tyynenmeren saarella ollaan, niin toki ruoka ansaitsee oman kappaleensa. Paikallinen ruoka on herkullista: mehukkaita hedelmiä, eksoottisia vihanneksia, tuoretta kalaa ja äyriäisiä sekä vapaana kasvanutta siipikarjaa. Maassa ei ole lainkaan lypsylehmiä, joten maitotuotteisiin viitatessa tarkoitetaan usein kookosmaidosta valmistettuja ruokia. Possua löytyy harvakseltaan, mutta usein tarjolla on pitkään kypsytettyä, herkullista vuohenlihaa. 



Raaka kala, sitruuna ja kookosmaito. Ei voi olla huonoa!


Paikallisten asukkaiden ollessa kuitenkin kooltaan noin kaksinkertaisia länkkäreihin verrattuna (ja kolminkertaisia aasialaisiin verrattuna), alkaa ihmetellä kasvisten ja syvänmeren kalojen mystisesti lihottavaa vaikutusta, kunnes tajuaa vilkaista paikallisten pikkukauppojen hyllyille ja rarotongalaisten lautasille; sipsejä, ranskalaisia ja friteerattua ihanmitävaan. Jostain käsittämättömästä syystä paikalliset eivät juurikaan nauti oman maan tuotteita, vaan mättävät suuhunsa mielettömät määrät rasvaa ja sokeria, jonka tuloksena maan suurin kuolinsyy on nykypäivänä diabetes. Ympäri Rarotongaa onkin nähtävillä erilaisia varoitus- ja tiedotuskylttejä diabeteksen vaaroista ja terveellisestä ruokavaliosta, mutta tiedotteiden vaikutus näyttää olemattomalta. 

2000-luvn taitteessa saarella aloitettiin valtava hotelliprojekti yhteistyössä italialaisten sijoittajien kanssa. Hotellikompeksi saatiin 80% valmiiksi, kun kävi ilmi, että sijoittajat olivatkin osa italialaista mafiaa...

...rahahanat siis tyrehtyivät, Cookinsaaret menettivät jättimäisen panostuksensa ja lähes valmis hotelli jäi rannalle raunioitumaan. Hotellissa oli tosiaan jo parvekkeiden ikkunatkin valmiina, mutta siellä se autiona kyyhötti.


Saaren pienestä koosta huolimatta aktiviteettia riitti juuri sopivasti. Ehdimme snorklata, uida ja käydä aavalla merellä kalastamassa marliinia, pyöräillä, ajella skootterilla ja kiivetä saaren keskellä kohoavalle, tuliperäiselle vuorelle. Iltapäivisin istuimme omalla terassilla ja katselimme aaltoja sekä tähystimme valaita, jotka tulevat aina elo-lokakuun välisenä aikana saarten välittömään läheisyyteen lisääntymään. Ja lopulta onnistuimmekin jopa kahteen otteeseen näkemään ryhävalaat, jotka porhalsivat hieman ennen auringolaskua aivan saaren edustalta suihkien ilmaan vesipatsaita mennessään.

Eräänä iltana seurasimme turisteille suunnattua perinnetanssiesitystä. Ei ihme, että lähetyssaarnaajat aikoinaan yrittivät kieltää ja kitkeä moiset tanssit kokonaan; sen verran kuumottavat muuvit oli tytöillä ja pojilla, ettei ihan sovi yhteen kirkonmenojen kanssa...

Etsi viidakosta blogisti!
Melontaseuran iltatreenit auringonlaskun aikaan.


Ja koska lehdet, netti ja televisio eivät tuoneet jatkuvaa infoähkyä silmien ja korvien täydeltä, oli tuopposen ääressä aikaa pohdiskella muutamia elämän suuria kysymyksiä:

Onko merellä aina meluisaa, kuuluuko aina aaltojen pauhua? Jos olisi yksin kellumassa keskellä valtamerta (kuten Piin elämä -leffassa), niin olisiko koskaan hiirenhiljaista? Cookinsaarilla ei ollut. 

Miten merivesi voi olla jatkuvasti liki 30-asteista, jos kuitenkin ilma on vain 25-asteista?

Miten ne valaat aina osaavat tulla samoille vesille synnyttämään? Eivätkö ne koskaan eksy, tai ajattele vaikka, että mennään tsekkaamaan tuo viereinen mesta tuolta parintuhannen kilometrin päästä, sielläkin on lämmintä vettä ja kiva koralliriutta?

Miksi muuttolinnut jaksaa joka vuosi lentää etelään? Ja miksi ihmeessä ne ei jää sinne pysyvästi?!

Miten polynesialaiset ovat aikanaan voineet löytää pienellä vaka-kanootilla Cookinsaarille? Luin kyllä perinteisestä polynesialaisesta merenkulusta tähtineen kaikkineen, mutta silti, saari on aika pieni pläntti isossa meressä...

... ja miten kukaan on alunperin lähtenyt edes koko saaria etsimään? Eikös se tapahtunut joskus niihin aikoihin, kun maailma oli vielä litteä ja sen reunalta saattoi tipahtaa? 

...ja miten ylipäätään ensimmäiset ihmiset ovat noille main päätyneet? 

...ja missä mun drinkki on?

...no siinähän se.

Ps. Jos vielä haluaisit katsella lisää kuvamateriaalia Cookinsaarilta, niin käypä tsekkaamassa Jalalla Koreasti -facebooksivut, sinne ilmestyy lähiaikoina lisää tunnelmapaloja!

17 kommenttia:

  1. Eiks olekin ihmeellistä kuinka noille pienille plänteille on joku joskus aikanaan eksynyt! Todellakin eksynyt vaiko ihan vetänyt siksakkia josko vaikka löytyis jotain "pientä kivaa" :)

    On teillä mahtava lomapaikka ollut, ei voi muuta sanoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just toi siksakki, se sen täytyy olla! Miten on voinut vaan "sattumalta" osua tuollaiselle pienen pienelle saarelle? (ja kuka hullu on lähtenyt merelle sellaisela pienellä kanootilla!?)

      Poista
  2. Ihana, ihana paikka! Jos joskus vielä pääsen pidemmälle reissulle tuonne päin maailmaa, haluan kyllä Cookinsaarille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä on tietysti muitakin hyviä vaihtoehtoja, mutta suosittelen Cookia. Turvalliset lennot, mukavat ihmiset ja hienot maisemat + hyvät kelit ympäri vuoden!

      Poista
  3. Apua, miten paikalliset syövät noin jos tarjolla olisi ihania paikallisherkkuja? ehkä sitä kyllästyy oman saaren tarjotaan..? :D

    Itselle iski akuutti nälkä ja annoskateus, miten ihania annoksia! ja maisemia, olisipa upeaa olla tuollaisissa maisemissa juomassa ihania, keltaisia drinksuja ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä se, jos mulla kasvais jotain noin ihanaa omalla takapihalla ja kaupassa olis joka päivä tuoreita syvänmeren kaloja, niin kyllä kelpais, en kaipaisi friteerattua kanaa :D

      Poista
  4. Näyttää siis aivan ihanalta paikalta ja paikallisten koosta päätellen elämä siellä on aika nautintokeskeistä:D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kyllä. Musta tuntuu että paikallisetkin tiesivät asuvansa ihanassa paikassa, ja varmasti nauttivat! Vaikka olihan tuolla hyvät puitteet myös urheiluun / ulkoiluun.

      Poista
  5. Näyttääpä ihanalta meiningiltä ja ruoka nannalta! Upee tuo kontrasti pienen ihmisen ja suurten kasvien välillä tuossa viidakkokuvassa. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, en tajunnut itse siellä seistessäni, että se oli NOIN viidakkoa :D Mutta kohtuuhyvin siellä pääsi kuitenkin kulkemaan, ilman viidakkoveistäkin!

      Poista
  6. Ihanannäköisiä ja -kuuloisia ruokia! Ja vaikuttaa kyllä ihan täydelliseltä lomakohteelta. Tuonne kun jonakin päivänä pääsisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruoka oli kyllä herkullista, etenkin kaikki ihanat kalat. Ja hedelmät, ja vihannekset!
      Kyllähän sinne pääsee, mutta matka vaan on Suomesta käsin niin kovin pitkä :(

      Poista
  7. Mahtavaa, että viihdyitte Rarolla! Tulipas ikävä Murin Night Marketin herkkuja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viihdyttiin kyllä tosi hyvin. Kyllähän siellä tekeminen loppuu nopeasti, jos kaipaa shoppailua tai vilkasta yöelämää, mutta meikäläisille (laiskoille) se riitti vallan hyvin, että oli lämmintä merivettä, vähän viidakkoa ja hyvää ruokaa. Ja juomaa ;)

      Murin night market oli kyllä huippu, jotenkin mua kiehtoi ihan määrättömästi ne paikallisten omat herkut. Verrattuna vaikka Saipaniin, jossa oltiin puolitoista vuotta sitten, siellä oli ehkä yksi ravintola, josta onnistuttiin löytämään paikallista ruokaa. Rarolla sen sijaan paikalliset olivat ylpeitä omista ruoistaan ja paikallisista raaka-aineista! Niinkuin tietysti pitääkin.

      Poista
  8. Voi olen niin kade kade kade! Ihanat maisemat ja ruoat. Kuinkahan kauan lennot Euroopasta tuonne kestää, jos teilläkin noin kauan?
    Tuosta surullisesta Italian mafian rahoittamasta hotellihankkeesta tuli mieleen, että pitäisi tehdä omaan blogiin pikimmiten juttua Rooman mafia-ravintoloista, joita esim. Vatikaanin ympäristö on pullollaan. Jotenkin se ei vaan tule mieleen täällä, että mafia on oikeaa, elää ja voi hyvin, eikä mitään Kummisetä-elokuvafiktiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Euroopasta ehkä 20 h Uuteenseelantiin, sitten vielä 4,5 h Cookinsaarille...huhhuh... :D

      Kirjoita toki mafiasta, se olisi tosi mielenkiintoista luettavaa! Ei siitä monella varmaan ole mitään realistista käsitystä, miten se siellä nykyään toimii ja missä määrin.

      Poista
  9. Merivirroilla voi olla vaikutusta meriveden lämpötilaan (en kylläkään tarkistanut, onko siinä hoodeilla lämmintä merivirtaa), mutta tuota lintukysymystä on kieltämättä tullut pohdittua kerran jos toisenkin. Varsinkin, jos tipuparat ehtivät rakentaa pesänsä ja sitten tulee melkeinpä takatalvi, kuten vaikka tänä vuonna.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...