sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Pan(im)ohommia

Ja niille, jotka otsikon perusteella odottivat jotain Kummelimaista panomiestä, täytyy tuottaa pienoinen pettymys: nimittäin blogistin sanakirjassa paneminen yhdistyy saumattomasti oluen valmistukseen. Olen aina ollut lomalla innokas paikallisten ruokien maistelija ja ruokakulttuuriin tutustuja, mutta viimeisen vuoden-parin aikana olen miehen harrastuksen myötä innostunut yhä enemmän tutustumaan myös eri maiden olutkulttuureihin. Riemuksemme myös Cookinsaarilla oli oma piskuinen panimonsa Matutu Brewery, jonka tuotteita oli saatavilla Rarotongan jokaisesta baarista. Nykyisellään Matutun valikoimasta löytyy sekä lager-olut Mai että pale ale Kiva, joiden lisäksi on saatavilla kausituotteita ja pienempiä eriä. 



Ai tämäkö se panimo on?

Panimokierros oli mahdollista toteuttaa noin 30 sekunnissa, sillä tilat eivät olleet suuren suuret. Olimme kuitenkin liikeellä juuri kiireisimpänä päivänä, joten panomiehet eivät oikein olleet juttutuulella, vaan työn tohinoissa.

Matutun panimo sijaitsee Tikiokin kylässä pienen hiekkatien päässä, ja on paikkana varsin huomaamaton. Vierailijat ovat panimolle tervetulleita, ja kiinnostuneille on tarjolla myös maistiaisia sekä panimokierros, joskin panimokierros -termi tässä yhteydessä kuulostaa hieman suureelliselta ja tarkoittaa lähinnä oluen tekoon tutustumista. Mitään suurta kierrosta kun kahden huoneen vajassa on hankalahko järjestää...

Koska saarella käytännössä kaikki tarvikkeet, materiaalit ja raaka-aineet täytyy tuottaa laivamatkan päästä, on Matutu kehittänyt erilaisia kierrätysstrategioita kustannusten karsimikseksi ja vihreiden arvojen edistämiseksi. Erityisesti pullojen kierrätys on syrjäisellä saarella tärkeää.

Maistelimme sekä Maita että Kivaa muutamaan otteeseen viikon aikana ja tulimme siihen tulokseen, että melko kevyt tavara oli kyseessä, suurta luonnetta ei kyseisistä oluista löytynyt. Pointsit kuitenkin Matutulle siitä, että pienen ja syrjäisen paikan ollessa kyseessä porukka oli saanut oluensa hyvin markkinoitua ympäri saarta työllistäen tällä hetkellä kokopäiväisesti (tai niin kokopäiväisesti kuin nyt Cookinsaarilla kukaan työskentelee..) kolme henkilöä. Erityislisäpisteitä tulee kierrätysmentaliteetista ja vihreistä arvoista, joita Matutu vie eteenpäin muun muassa uusiokäytettävillä etiketeillä ja pullottamalla olutta myös kierrätettäviin muovipulloihin. 

(hieman) lisätietoa Matutu Brewerystä: http://www.matutubeer.com/index.html

Matutun lisäksi panohommia löytyi huomattavasti runsaammin Uuden-Seelannin puolelta, jossa vietimme rantalomailun jälkeen vielä kolme päivää Aucklandin maisemissa. Uudessa-Seelannissahan mikropanimot ovat levinneet kulovalkean tavoin, ja maan olutskenessä löytyy sekä laatua että luonnetta vaikka muille jakaa. Jo pelkästään Aucklandin kaupunkialueella oli useita panimoja sekä panimoravintoloita, mutta ajan (ja vatsan vetoisuuden) ollessa rajattu päädyimme poikkeamaan sunnuntai-iltana Brothers Beerin panimo-ravintolayhdistelmässä. BB:ssä oli tarjolla paitsi uusiseelantilaista, myös japanilaista, amerikkalaista, australialaista sekä eurooppalaista olutvalikoimaa. Hanasta tarjoiltiin 18 olutta ja hyllystä sai valita yli 200 pullo-oluen parista oman suosikkinsa. Paikka oli synnytetty entiselle bussivarikolle, jonka halli on sittemmin jaettu useammalle eri yrittäjälle, ja panimo sekä olutravintola toimivat hallissa saumattomasti samassa tilassa.


"päivän keiton" lisäksi ruokalistalla oli ohutpohjaista pitsaa. 




Brothers Beerin valikoima tuotti jo maistelijoille selkeästi päänvaivaa, sillä niin monta mielenkiintoista ja uutta tuttavuutta olisi ollut tarjolla. Päädyimme siis valitsemaan viiden pikkulasillisen maistelulautasen, johon valikoimme hanasta kolme BB:n olutta sekä kaksi muun panimon tuotetta. Brothers Beerin oluista lautaselle löysi tiensä strawberry wheat, kiwi sour ja golden ale, lisäksi maistoimme Tuatara breweryn chocolate stoutia ja Yeastie boysien black ipaa. Blogistin mieleen oli vehnän ystävänä tietysti mansikkavehnäolut, mutta myös kiwi sour oli mielenkiintoinen tuttavuus. BB:n oma golden ale oli myös erinomaisen maistuvaa tavaraa. 


Ruutukuosiset retrosohvat olivat hauskat. Muuten sisustusteemana oli muun muassa Tintti-sarjikset, joiden sivuilla tilanjakajina toimineet puulaatikot oli koristeltu

Hanasta saatavat oluet vaihtelevat lähes päivittäin


Pienpanimoilla on hauskoja nimiä ja upeita etikettejä

Bussivarikosta panimoksi. Mikä ettei.

Maisteluiden jälkeen nappasimme matkalaukkutuomisiksi vielä pari pikkupulloa paikallisia herkkuja sekä hanasta pullotettuina Brothers Beerin omaa tuotantoa. Hinnat olivat melko tyyriit, mutta samalla rahalla sai laatua sekä hyvää ja asiantuntevaa palvelua kaupan päälle.

Brothers Beerin sivut löytyvät osoitteesta http://brothersbeer.co.nz/


12 kommenttia:

  1. Nämä on ihan supermielenkiintoisia juttuja, olut-jutut. :D Itse käyn aina reissulla panimossa, mikäli mahdollista, ja mielelläni maistelen paikallisia oluita. Tosin täällä Taipeissa Taiwan Breweryyn ei kuulemma enää pääse, mikä on vähän harmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon jotenkin syttynyt nyt viime aikoina myös olueen. Panimoreissut on kivoja, mutta yhtä kivaa on kun löytää vain paikan, missä on paljon valikoimaa ja pääsee maistelemaan!

      Poista
  2. Tosi mielenkiintoista! Tuo eka panimo on tosiaan aika kotikutoinen mutta ihana, jalkimmainen onkin sitten varmaan tosiaan alan ammattilaisten paikka, hyvalta kuulosti maisteluoluet ja ihana sisustus paikassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eka oli kyllä aika kotikutoinen, mutta eipä siihen saaren fiilikseen mikään kiiltävän moderni tuotantolaitos olisi sopinutkaan! Jälkimmäinen taas oli selvästi intohimoisten olutihmisten aikaansaannos, mielenkiintoinen sekin.

      Poista
  3. mielenkiintoista. Kiva olutta on kiva juoda :)

    VastaaPoista
  4. Mehän asumme melkein entisen panimon naapurissa, jossa ihan läheisin naapurimme on tehnyt elämäntyönsä. Oluen lisäksi siellä on valmistunut limsoja ja erityisesti on naapurin sedälle jäänyt mieleen Amerikasta saapunut Cola-uute lähetys, josta tekivät Coca Colaa 1952 Helsingin Olympialaisten kunniaksi. Nykyään panimotoiminta on loppunut ja tilat on ihan muussa käytössä. Hieno rakennus se on ja tarkoituksemme on naapurin setä kunnolla haastatella tässä lähiakoina, jotta saadaan panimon historiaa hieman itsellemmekin siirrettyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhoissa panimorakennuksissa on kyllä jotain kiehtovaa. Aucklandissa oli myös muutamia ihania panimoravintoloita eurooppalaiseen tyyliin, mm. irlantilaisilla vaikutteilla. Valitettavasti jokaista kivaa paikkaa ei ehditty kiertää. Ensi kerralla sitten... ;)

      Poista
  5. Oluenmaistelut ovat tosi kivoja! Kiva, että Cookinsaarilla on tuollainen pienpanimo. Vaikuttaa sympaattiselta paikalta. Ja varmasti tuo Aucklandin mesta aiheutti valinnanvaikeuksia tuollaisella valikoimalla. Täytyy pitää mielessä, että Aucklandissa noita panimoravintoloita riittää, jos tässä sattuu eksymään siihen kaupunkiin jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aucklandissa oli kyllä huikeasti tarjontaa ja Uudessaseelannissa pienpanimoita tuntuu riittävän. Monella "tavallisellakin" baarilla oli mielettömät hana- ja pullovalikoimat, joten ei tarvitse välttämättä lähteä edes erityisesti etsimään niitä panimoravintoloitakaan.

      Poista
  6. Olutmaistelut kuuluvat meidänkin reissujemme kohokohtii, yhtälailla kuin vaikka viinimaistajaiset. Kiitos kivasta iltalukemisesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä :D

      Jeps, käytiin (tietty) myös viininmaistelussa, josta sitten lisää lähiaikoina! Viininmaistelu olikin mulle ihan eka kerta, viinitiloilla olen käynyt aikaisemminkin.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...