tiistai 9. syyskuuta 2014

Suomiaarteita ripauksella Kanadaa

Kotopuolessa ollaan innokkaita sukututkijoita. Sukujuhlista puhuttaessa ei siis tarkoiteta tyypillisiä viiskymppisiä tai hääpippaloita, vaan ihan virallisia sukujuhlia, joissa kiinnitetään nimilaput rintaan ja tutkaillaan sukupuun haaroja aina oksien kärkiin asti. Kylällä on myös useita ikivanhoja sukutiloja, ja kun pienestä pitäjästä on kyse, ovat puolet sukulaisista myös kyläläisinä vanhoja tuttuja. 

Vielä ennen Koreaan paluuta sain mahdollisuuden osallistua erääseen sukutapaamiseen, jonka päätähtinä loistivat Kanadasta asti paikalle matkustaneet sukulaiset. Uusien tuttavuuksien ja vanhojen tuttujen lisäksi pääsin ihastelemaan jälleen erästä kauniisti säilytettyä pihapiiriä kiehtovine vanhan ajan esineineen. Vaikka omassa koti-kodissa vanhaa ja vanhempaa riittää vinttikaupalla, on silti ihanaa päästä tutkailemaan muidenkin säilyttämiä aarteita. 



















10 kommenttia:

  1. Emännän tulijaisiin..? Missä mun tulijaiset oli taikka on?! :) Meinaan ei haittais mua yhtään, vaikka tulis jotkut juhlantapaiset näin muutaman vuoden viiveelläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo emännän tulijaiset olikin hauska juttu; ensin pidetään häät jollekin sadalle hengelle ja sitten seuraavana päivänä samat sata henkeä kutsutaan toisiin juhliin (eri paikkaan).. :D Aika juhlimista!

      Poista
  2. Kotoisen näköisiä kuvia ! Noista vanhoista valokuvista tulee mieleen, että pitäisi aina kysyä kuka niissä kuvissa on....seurasin muutaman valokuvan selvittämisestä heinäkuussa ja aika hienoa, jos löytyy vielä joka tietää kuka siellä heinäseipään vieressä onkaan ? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Meillä aika monen kuvan taakse on onneksi kirjoitettu, ketä kuvissa poseeraa, mutta aina esim. pelkkä etunimikään ei sitten kerro tarpeeksi...

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Niihin oli vielä kivasti saatu noin kauniit värit!

      Poista
  4. Ihana postaus! -A-M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös ollutkin! (ja helppo, kun ei tarvinnut kuin kuvata!!)

      Poista
  5. Olisihan sitä vettä saanut vaikka järvestä, mutta Mouhijärvellä sitä piti tehdä tehtaassa.:) Ei varmaan limonaadinkaan tehtailu ollut kovin kannattavaa, kun se lopetettiin. Kylä mää Mouhijärven tiärän, kon oon ikäni ajanus sen läpi Tampereelle - vaikka Sastamalaksi sitäkin nykyään pitää haukkua.
    Nuo (ylä)satakuntalaiset pihapiirit ovat niin kauniita ja myös reikäleivät katossa keilivät siitä, että vaurailla maatalousmailla ei ole ollut leivästä puutetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No katsos mouhijärveläisillä on selvästikin ollut vähän tarvetta suurennella vesiasiaa, kun ihan tehtaassa asti... :D

      Vaikka niin, Mouhijärvestä enää kukaan mitään tiedä, se on Sastamala nyt. Ja kaupunki vielä kaiken kukkuraksi!!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...