keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Koskematon pala luontoa

Gangneungin naapurista Pyeonchangista tulee lokakuussa koko maailman luontoaktivistien katseen kohde, kun tutkijoiden laatima maailmanlaajuinen arvio luonnon monimuotoisuuden tilasta (Global Biodiversity Outlook 4) julkaistaan kaupungissa järjestettävässä YK:n biodiversiteettikokouksessa. Eräs kokouksen keskeisistä teemoista käsittelee Etelä- ja Pohjois-Koreoiden miehittämättömälle rajavyöhykkeelle DMZ:lle muodostunutta ekosysteemiä ja sen säilyttämistä myös mahdollisen Koreoiden yhdistymisen jälkeen. Muun muassa Etelä-Korean presidentti Park Geun-hye kertoi suunnittelevansa DMZ:lle eräänlaista "rauhan-luonnonpuistoa" (eco-peace park), joka toimisi lähtölaukauksena (no pun intended) aikanaan jaetun luonnon ja ihmiskunnan uudelle yhdistymiselle. 


Japaninkurjet lentävät yli miinoitetun vyöhykkeen matkallaan Siperiasta kohti etelää

DMZ on siis Etelä- ja Pohjois-Korean rajan tuntumassa sijaitseva demilitarisoitu vyöhyke, leveydeltään noin neljä kilometriä ja pituudeltaan 238 kilometriä halkoen koko Korean niemimaan läpi ja jakaen sen kahteen osaan. Koko vyöhyke on paitsi miinoitettu noin miljoonalla maamiinalla ja ympäröity kauttaaltaan piikkilanka-aidoilla, myös sekä pohjoisen että etelän sotilaiden tarkkailema, eikä vyöhykkeellä ole tiettävästi kulkenut kukaan vapaasti sitten vuoden 1953. Aina silloin tällöin kuitenkin uutisoidaan selkkauksista DMZ:lla, jotka käytännöllisesti katsoen tarkoittavat, että joku on vyöhykkeelle harhautunut ja samoin tein ammuttu. Ja niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, on siis yrittäjiä ollut molemmilta puolilta, myös etelästä pohjoiseen, mutta kukaan ei ylityksestä liene selvinnyt hengissä. 

Koska kyseinen vyöhyke on elänyt omaa, suojattua elämäänsä jo yli 60 vuoden ajan, on alueelle muodostunut täysin ainutlaatuinen ekosysteemi eläimineen ja kasveineen. Muun muassa jo muualta Koreasta kokonaan kadonneet eläinlajit, kuten vuohen sukuinen amuringoraali sekä mustakarhu elävät ja voivat hyvin DMZ-vyöhykkeellä. Muita harvinaisia, alueella eläviä eläinlajeja ovat esimerkiksi japaninkurki, silmälasikurki sekä myskihirvi.

Amuringoraalit ovat hyvin harvinaisia, esiintyen lähinnä Venäjällä, Koillis-Kiinassa sekä Koreassa.

Japaninkurkia arvioidaan esiintyvän luonnossa ainoastaan noin 1700 - 2000 yksilöä

DMZ:n etelän puoleinen raja valaistaan pimeän laskeutuessa.

Presidentin huoli rajavyöhykkeen ekosysteemistä on siis aiheellinen. Syyskuussa pitämässään alustuksessa hän vetosi sekä YK:iin että koko kansainväliseen yhteisöön hankkeen tukemiseksi, mutta nähtäväksi jäänee, milloin tarkalleen luonnonpuistotoimiin on ryhtyminen; milloin vyöhykkeen olemassaolo mahtaa tulla tiensä päähän? 

Blogistin kuvia DMZ:lta on löydettävissä tästä ja tästä postauksesta. 


Kuvat National Geographicin sivuilta

4 kommenttia:

  1. Presidentti Park Geun-hyen aloite on loistava ja ehdottomasti kannattamisen arvoinen. Esikuvaksi sopii vaikka Saksan läpi kulkeva vajaan 1400 km:n pituinen luonnonsuojelualue ns. vihreä nauha /green belt.. Siinä oli 40 vuotta Itä- ja Länsi-Saksan raja eli miinoitettu ja tarkkaan vartioitu DMZ , joka 25 vuotta sitten jokseenkin yllättäen purettiin. Näillä näkymillä en usko, että Pohjois- ja Etelä-Korea lähitulevaisuudessa yhdistyisivät. Ei kyllä kukaan 25 vuotta sitten uskonut Saksastakaan.Luonto on viisas ja elämä voittaa. Pitääpä seurata uutisia tuosta biodiversiteettikokouksesta. http://en.wikipedia.org/wiki/German_Green_Belt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korealaiset vertaavat muutenkin tilannettaan usein Saksoihin. Rajavyöhykkeen luonto olisi tärkeää säilyttää, mutta rajan lopulta avautuessa se taitaa olla aika mahdotonta. Siihen kuitenkin tulisi pyrkiä.

      Itse uskon, että etelän ja pohjoiden yhdistyminen on jo lähellä; en usko tilanteen jatkuvan tällaisena enää pitkään. Etelä-Koreassa on aloitettu jo paljon valmisteluja mahdollista yhdentymistä odotellessa. Jää nähtäväksi!

      Poista
  2. Miten nuo eläimet siellä pystyvät kulkemaan jos on miinoitettu koko alue? Näinkö siellä miinat räjähtelevät alvariinsa....Eläinparat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ehkä juuri sen takia suurin osa harvinaisista elukoista tuolla taitaakin olla lintuja :) En kyllä ole perehtynyt miinojen määrään enkä sijaintiin; voisikohan olla, että miinat on esim. sijoitettu molempien raja-aitojen tuntumaan, mutta keskellä olisi miinoittamaton alue? Aina välillä ainakin uutisissa on juttuja siitä, miten joko miinat räjähtävät tai sitten sotilaat "epämääräistä liikettä havaittuaan" ammuskelevat vyöhykkeelle ja osuvatkin sitten pahaa-aavistamattomaan eläimeen :(

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...