lauantai 15. marraskuuta 2014

Itsepalvelun uusi määritelmä

Vuosia sitten Unkarista Suomeen muuttaneet ystäväni totesivat, että "vain Suomessa voit jättää takkisi vartioimattomaan narikkaan, ja löytää sen sieltä koskemattomana lähteissäsi". Ei muuten pidä paikkaansa. Myös Koreassa voisit aivan hyvin tehdä niin. Josko kahvilan pöytään vessareissun ajaksi orvoiksi jätetyt älypuhelimet, lompakot ja läppärit jaksaa ihmetyttää kerta toisensa jälkeen, todistettiin meidän kylillä muutama viikko sitten vielä astetta reippaampaa luottamusta kanssaeläjiä kohtaan. 

Ja tämä tarina on tosi:

Mies lähti eräänä viikonloppuna moikkaamaan Ericiä tämän baariin. Tyypilliseen lauantai-illan tapaan paikan päällä oli muutama ulkomaalainen (jotka myöhemmin osoittautuivat meidän uusiksi naapureiksemme), mutta ei mitään suurempaa väentungosta. Jossakin vaiheessa iltaa Eric sai puhelun ja totesi miehelle, että "viitsisitkö katsoa vähän tätä baaria, käyn nopeasti kaljalla kaverini kanssa". 

No eihän sinä mitään. Hieman hölmistyneenä mies katseli aikansa, kunnes baariin alkoi lapata yhtäkkiä lisää asiakkaita, tällä kertaa korealaisia. Gin toniceja tilanneet korealaiset istuutuivat pöytään odottamaan kärsivällisesti, kun mies siirtyi hieman haparoivasti tiskin taakse pohtimaan, mistä mahtaisi löytyä sitruunat ja missä pidettiinkään puhtaita laseja...

Kun juomapuoli oli ummikko-baarimikon toimesta hoidettu kuntoon, halusivat korealaiset tietysti juomiensa seuraksi anjua eli pientä naposteltavaa. Naapureiden ystävällisellä avustuksella kollattiin läpi jokainen kannellinen naksupurkki hyllyn reunalta, mutta anjua ei löytynyt. Hätä ei kuitenkaan ollut tämän näköinen, sillä tokihan kanta-asiakkaat vallan hyvin tiesivät, missä käteiskassa sijaitsee. Muutama pikkuseteli kourassaan mies kipaisi kulmakioskille jättäen naapurit baarinpitovastuuseen ja palasi parin minuutin kuluttua asianmukaisten naposteltavien kera. Asiakaspalvelusta kymmenen pistettä ja papukaijamerkki. 

...siis mihin se Eric nyt lähti..?


Mutta Ericiä ei näkynyt eikä kuulunut. Useiden vastaamattomien puheluiden jälkeen mies tajusi, ettei paikan omistaja olekaan ehkä enää palaamassa saman illan aikana tiskin taakse. Lopulta korealaistenkin asiakkaiden lähdettyä päättivät mies ja naapurit sulkea baarin. Murtovarasvarma tapa (joka on siis täkäläisittäin täysin tavanomainen) on laittaa oven hakaan pikkuruinen munalukko, joka aukeaa ja sulkeutuu numerokoodilla. Sulkeminen sujui siis -lukon vihdoin löydyttyä- näppärästi, mutta heti oven kiinni laitettuaan tajusi eräs porukasta, että hattu oli unohtunut sisälle. 

"Ei hätää", totesi espanjalainen M, "minä tiedän kyllä, mikä lukon numerokoodi on". Ja hetken lukkoa käpisteltyään pääsi viimeinenkin asiakas noutamaan lakkinsa baarista, jonka jälkeen ovi lukittiin uudelleen. Baari tyhjänä, valot sammuksissa ja asiakkaat pihalla, ovi lukossa.

Seuraavana päivänä mies soitti Ericille hieman huolestuneena. "Kaikki on hienosti", totesi baarinpitäjä. Rahat olivat tallessa, paikka järjestyksessä ja ovi lukittuna asianmukaisesti. "Kannattaisi varmaan kuitenkin vaihtaa tuo munalukon numerokoodi, sillä nyt koko ulkomaalaisporukkamme tietää, miten baariisi pääsee sisälle" totesi mies, johon Eric kohautti välinpitämättömänä harteitaan: "Ei se mitään haittaa. Koodin tietää myös teidän lisäksi ainakin viisi muutakin asiakasta, joten mitä sitä nyt muuttamaan..."

Että näin. Only in Korea.


17 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Nimenomaan :) On tää erikoista porukkaa...

      Poista
  2. Uskomaton juttu! Hienoa kyllä, että luottamusta löytyy. Suomessa jotakin vastaavaa voisi ehkä kuvitella tapahtuvan jossain syrjäkylillä, mutta kaupungeissa ei taatusti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ja en kyllä tiedä tapahtuisko enää nykypäivänä Suomessakaan. No, ehkä jossain Lapissa ;)

      Poista
  3. Minkälainen on tyypillinen korealainen rikollinen? Onko siellä yhtään varasta???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On täällä kai varkaita. Josko suoraan rahapussista tai laukusta ei sitten varasteta, niin sitäkin enemmän on petoksia, korruptiota ja muita tapoja, jotka kuitenkin voi rinnastaa perinteisempään varastamiseen nekin.

      Poista
  4. Uskomatonta! Suomessa tuosta lähtisi anniskeluluvat samantien ja luultavasti olisi paikka maan tasalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin no, Suomessa lähtisi aika helposti anniskeluluvat myös siitä, että baarin omistaja (ja samalla siis ainoa työntekijä) on aina enemmän humalassa kuin asiakkaat. Ainakin täällä meillä päin useammatkin baarimikot juovat vähintäänkin samaa tahtia kuin asiakkaansa, monesti enemmän.

      Poista
  5. :D :D :D Tama oli viikon hauskin, heheeee! Sita minakin etta onko siella rikollisuutta, vankiloita? Aiempi vastapaisen leipakaupan omistaja tapasi kesalla huudella miesta parvekkeen kautta pitamaan puljua pystyssa kun tama kavi asioilla, viisi minuuttia venyi usein aika pitkaksi joten mies alkoi valttelemaan jossain vaiheessa parveketta :D Mutta leipa on vahan eri kun drinkki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan täällä rikollisuutta. Emme lue paikallislehtiä, joten emme edes tiedä, mitä murhamiehiä meidänkin naapurustossa asuu, mutta ihan yhtälailla täällä on henkirikoksia, rattijuoppoja, kotiväkivaltaa, seksuaalirikollisia jne kuin muuallakin maailmassa. Vain tuo taskuvarkaus ym. varastamiseen liittyvät rikokset (sekä osittain väkivaltarikokset) tuntuvat olevan vähän harvinisempia täällä. Ja ampumavälikohtaukset, koska täällä on kokolailla mahdotonta yksityishenkilönä omistaa asetta!

      Poista
  6. Apua, ihan uskomatonta! Siis mikä tarina, mä vaan nauroin täällä ruudun takana :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mies oli seuraavana päivänä vähän ihmeisssään, että "mitäköhän ne asiakkaatkin ajattelivat..." :D

      Poista
  7. Itse olin keväällä Soulissa ja vaihdoin valmiiksi woneja muutamalla sadalla eurolla ja kysyin paikalliselta isännältä (suomalainen) että pitääkö rahat piilottaa vai miten toimitaan. Hän mietti hetken hiljaa ja sanoi, Olen asunut täällä nyt viisi vuotta, enkä ole koskaan kuullut tai lukenut että joku olisi ikinä ryöstetty. Että niin vaarallinen on Soul :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Mä olen reilun kahden vuoden aikana kuullut yhdestä varkaudesta, kun joku ulkomaalainen oli jättänyt uuden järkkärkameransa johonkin pöydälle ja se oli johonkin kadonnut. Myös polkupyöriä oon kuullut joskus varastettavan. Mutta aika monesti kuulee sanottavan, että jos joudut täällä varkauden uhriksi, on se varas monesti ulkomaalainen... Jotenkin korealaisessa kulttuurissa se varastaminen on ilmeisesti häpeällistä.

      Poista
    2. AI niin! Kävi Ericille myös joskus niin, että hän oli poikansa kanssa rannalla, ja kun tuli kuuma, otti toppatakkinsa pois ja unohti sitten sen rannalle. Ja taskussa tietysti sekä upouusi älypuhelin että rahapussi. Kun sitten meni illalla katsomaan rannalta, niin rahapussi ja kännykkä oli palautettu viereiselle kioskille, josta ne löytyivät (myös rahat), mutta takki oli valitettavasti kadonnut. Siihen Eric tyynesti totesi, että se oli varmaankin ollut joku köyhä, joka oli todella tarvinnut sitä lämmintä takkia kylmällä ilmalla; eihän sitä muuten olisi varmasti viety... :D

      Poista
  8. Uskomatonta! :-D

    Hei mä tuun sinne töihin, jos siellä saa kerran työajalla dokata. Onko siellä muuten naisia baarimikkoina? Muuten vaan tässä kyselen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On täällä joitain. Nuori ikä (tai muuten vaan vaatimaton palkkavaade), lyhyt hame ja huoleton asenne näyttäis oleva plussaa niissä hommissa. Tevetuloa :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...