tiistai 24. helmikuuta 2015

Korealainen ei ymmärrä.

Yhden käden sormet eivät varmaan riitä laskemaan, kuinka monta kertaa ulkosuomalainen kuulee "hienosta mahdollisuudesta", "kerran elämässä", "näet uutta kulttuuria" ja erityisesti "olet kyllä sopeutunut niin hienosti". Niin tai näin, blogistin mielestä se on kyllä vaatinut aika paljon sopeutumista myös korealaisilta, kun ovat nämä viimeiset pari-kolme vuotta meitä katselleet. Sitä kun on olemassa aika paljon asioita, joita korealainen ei vaan voi ymmärtää...

Miksi suomalainen kiipeää portaat neljänteen kerrokseen, vaikka hissikin olisi olemassa? Tai kävelee kolmen kilometrin matkan, vaikka taksimatka maksaisi vain 1,50 euron luokkaa? (Ei taida olla korean (tai muidenkaan?) kielen sanavarastossa käännöstä hyötyliikunnalle)

Miksi ihmeessä suomalaisen naama ei näytäkään aidon innostuneelta löydettyään lahjapaketista neljä kuivattua kalaa? (viittaus viime postaukseen: unohtakaa ne ruokalahjat sittenkin...)


Tällasen mä oon aiiiina halunnu! Ei vais, eihän sitä tiedä vaikka Jejun tyhjiöpakatut kalat olisivat kuinka hyviä. There´s only one way to find out...

Miksi suomalainen alkaa murista matalalla kurkkuäänellä ja lopulta sähistä korvat luimussa tarrautuen suklaalevyn viimeiseen riviin kynsin hampain, vaikka korealainen vain yrittää kohteliaasti jakaa viimeiset palat muille kollegoille? 

Mitä hauskaa on siinä, kun suomalaiselta kysyy, onko oikeasti niin, että länsimaalaisilla naisilla ei välttämättä "verhot ja matto mätsää" (..."kun me ihmeteltiin noita miestenlehtien kuvia, että voiko se tosiaan olla totta")?

Miksi suomalainen ei unohda eikä todellakaan anna anteeksi viatonta tiedustelua siitä, onko kaikilla suomalaisilla naisilla yhtä kapeat hartiat ja leveä lantio (nimimerkillä Ikuiset Traumat). Saati kommenttia siitä, että hänellä on erittäin heikot ja pienet lihakset (terveisiä vaan Tainallekin...)?

Minkä vuoksi vaimo haluaa väkisin töihin, vaikka voisi olla kotivaimonakin? Eikö sen mies elätä sitä, ovathan ne naimisissa...?


...tapahtui niinä päivinä, kun mies kävi töissä ja blogisti kyykki kotona ilman tekemistä


Miksi suomalainen ei halua ottaa sojua aamulla/päivällä/lounaalla/keskellä viikkoa/lastenjuhlissa/muuten vaan/ylipäätään/ollenkaan?

Miksi suomalainen näyttää vaivaantuneelta, kun korealainen päivittelee tuhansien eurojen koulu- ja yksityisopetusmaksuja samalla, kun opetuksen taso on mitä sattuu? (Tässä vaiheessa olen yleensä kokenut hyväksi ajatukseksi jättää mainitsematta sitä faktaa, että suomalaisilla on olemassa ilmaisen koulutuksen lisäksi sellainenkin kiva juttu kuin opintotuki...)

Miten on mahdollista, että työpaikalla alainen ojentaa yhdellä kädellä (tai vielä pahempaa, heittää pöydän poikki) jonkun paperin/esitelmän/dokumentin esimiehelleen tai muulle ylemmässä asemassa olevalle? Moinen tapaus oli osunut korealaisen kollegan silmiin jo vuosia sitten, ja hän muistelee tilannetta edelleen kauhun ja epäuskon sekaisin tuntein. 

Ja mitä tulee siihen, mitä suomalainen ei Koreassa ymmärrä... Noh, sitä varten kannattaa lukea blogin noin 350 edellistä postausta. Että lienee se kulttuurishokki tasaisesti molemminpuolista herkkua. Eikä mene ihan hetkessä ohi.

28 kommenttia:

  1. Nää on parhaita :) Mitähän korealainen sanoisi siihen, että meillä ei ole vielä verhoja ikkunoissa ollenkaan :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa-a, vaikea sanoa. Korealaiset kyllä yleisesti ottaen pitää verhoja, mutta ei välttämättä vedä niitä ikkunan eteen (sanoo kokemuksen syvällä rintaäänellä hän, joka välillä erehtyy iltahämärässä katsomaan sisäpihan puoleisesta ikkunasta ulos ja suoraan jonkun korealaisen olohuoneeseen, jossa ne tepastelee ilkosillaan...)

      Poista
  2. Eläköön kaikki se pieni ero :D (ja vähän isompikin)
    Mahtaakos kukaan koeralainen edes kuvitella istuvansa jalat pöydällä? ... joku istui niin töissäkin välillä ja nyt kotona....parastaikaakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No johan menee akrobaattiseksi! Nimittäin kun korealaiset istuu kuitenkin lattialla, niin pitää suorastaan venytellä takareisiä, että saisi ne nostettua pöydälle saakka, vaikka pöydät onkin vain noin 15 cm korkuisia :D

      Poista
  3. Hyvä huomio, ettei kulttuurishokki ole yhdensuuntaista. Mäkin luulen, että oikeastaan aiheutan täällä vielä enemmän hämmennystä kuin mitä itse tunnen! Eilen lastenhoitajaporukka päivitteli, että ihan oikeastiko olen itse omassa taloudessani kokki ja osa-aikainen puutarhurikin lastenhoitajan lisäksi. Itse pidän hyvin normaalina, että laitan ruokaa, kastelen nurtsia ja hoidan lapsiani mutta lastenhoitajien mielestä se oli hämmentävää ja huvittavaa. Useamman kerran viikossa aiheutan vartijoille ja naapureille sydämentykytystä kantamalla itse omat roskani talon eteen roskapinoon. Ja mitä lie kaikkea muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, sitähän se on, "siis mitä, teet itse ruoat, alusta asti??" juurikin pari viikkoa sitten todistin erään korealaisen oikein tyytyväistä ja ylpeää kertomusta siitä, miten hän aikoo (nyt ruoanlaittoon oikein perehdyttyään, suorastaan harrastettuaan) kokeilla ensimmäistä kertaa tehdä ihan itse hampurilaiset... kysyin innokkaana, että ai aiot oikein leipoa sämpylät ja kaikki, johon sain sellaisen hölmistyneen tuijotuksen ja sitten hiljaa ..."eikun siis että teen sen pihvin itse jauhelihasta. Kyllä mä sämpylät ostan edelleen valmiina". Mutta pieniä askelia, pieniä askelia... :) Itse tehty on kumminkin aina itse tehty, oli se sitten puutarhahommat, roskien vienti tai lastenhoito kyseessä :)

      Poista
  4. Jälleen yksi ihanan hauska ja piristävä postaus. Nämä on niin mahtavia :D Kiitos!

    VastaaPoista
  5. Haha, ihan loistava :D Toi on kylla ihan totta, etta kulttuurishokkeja koetaan varmaan molemmin puolin - minä olen saanut kauhistuneita katseita osakseni kun olen kertonut että en halua tulevaan kotiini minkään valtakunnan kokolattiamattoja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hehe, meillähän alkuaikoina tuli naapurit ihan pokkana ovesta sisään ja kiersi katsomassa koko kämpän sanaakaan sanomatta; eivät vissiin olleet ennen nähneet yksityiskodissa ruokapöytää ja -TUOLEJA :D

      Poista
  6. Itsella on juuri tassa joku takautuva kulttuurishokki menossa ja kaikki asiat amerikkalaisissa arsyttaa! :D
    Mietittiin muuten juuri viime viikonloppuna tuota hyotyliikunta-kasitetta. Porukassa oli meidan suomalaisten ja amerikkalaisten lisaksi intialainen ja venezuelalainen henkilo, eika naista kukaan muu (kuin me suomalaiset) tuntenut koko kasitetta... Emme keksineet edes hyotyliikunnalle kaannosta englanniksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on just se taantumus. Se iski meillä noin parin vuoden kohdalla; kaikki ärsyttää, siis ihan KAIKKI. ja sitten miettii, että mitenkäs tässä nyt näin kävikään...

      Poista
  7. Heh, hauska postaus jälleen kerran! Tuo työpaikan hierarkia tai Suomessa pikemminkin sen puute on aika monille ulkomaalaisille kauhistus. Toisaalta se voi olla monille myös alkujärkytyksen jälkeen helpotus, kun ei tarvitse koko ajan pokkuroida ja kierrellä ja kaarrella. Olen monesti miettinyt, että voisi olla aika vaikeaa työskennellä maassa, jossa asioita ei voi sanoa suoraan ja varsinkaan niitä ei voi sanoa suoraan esimiehelle. Vaikka onhan Suomessakin sellaisia työpaikkoja, joissa "suomalaisesta avoimuudesta" ei ole kuultukaan ja joissa pokkuroimattomuus kostautuu hyvin äkkiä, mutta noin yleisesti suomalainen työelämä on kyllä hyvin hierarkiavapaata.

    Ja joo, minustakin tuntuu, että hyötyliikunta on käsitteenä täysin tuntematon Suomen ulkopuolella. Kuka nyt vapaaehtoisesti minnekään kävelisi?? 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, kyllä täällä on korealaiset joutuneet aika monta kertaa varmaan nieleskelemään, kun on suomalaiset kollegat pääseet vauhtiin :) Mutta se on oppimista, puolin ja toisin. Ja onneksi ne on tosi joustavaa porukkaa!

      Poista
  8. Kiva postaus ja kyllä ne kulttuurierot tosiaan ovat kahdensuuntaisia. Kun koko kansa on tottunut toimimaan tietyllä tavalla, niin kummastuttaahan se, että jotkut kalpeanaamat eivät ymmärrä tapoja :D Minua edelleen nyppii se, että vaikka olisi millainen sää, niin perusamerikkalainen se ei osaa ottaa niitä kenkiä jaloistaan vaan tepsuttelee toisten koteihin kurakengissään ;)

    Jos kalat säilyvät hyvin, niin laita kalat kiertoon. Joku voi vaikka ilahtua suurestikin ihanasta kalapaketista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korealaiset ovat kyllä siitä harvinaisen fiksuja, että ottavat aina kengät pois. Jopa ihan fanaattisuuteen saakka :)

      Mä kyllä ajattelin, että täytyy noista kaloista kokeilla jotain keittoa tehdä, eihän sitä muuten tiedä mitä herkkuja ne lopulta on...

      Poista
  9. Loistava postaus ! Olisko hyötyliikunta "multi-purpose physical activity" ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistava käännös, tuo pitää ottaa käyttöön :)

      Poista
  10. Heh heh! loistojuttu ja niin totta! Malesiassa oli suuri ihmetyksen aihe, kun kävelin joka pvä n. 2 km kauppaan ym...Tuli kommentteja: "En ikinä kävele tuollaista matkaa".
    Olin viime keväänää iltaa istumassa mieheni työkaverin kanssa...parin viinilasin jälkeen hän (nainen siis) kysäisi vaivihkaa: " Onko totta , että suomalaiset naiset on pomoja kotona?"...Noooo mitä tohon nyt voi vastata...??? Jätemyllyni tekisivät selvää noista kaloista :) yök!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin, saatika jos kävelet saman matkan kotiin _kauppakassin kanssa_, ihan käsittämätöntä!

      Heh, ehkä se vähän riippuu perheestä, että kuka on pomo. Mä luulen, että korealaiset naiset ovat todellakin pomoja kodeissaan!

      Poista
  11. Minä olin välittömästi "hullu suomalainen" kun mainitsin käveleväni säännöllisesti Hongdaesta Ewhalle yksin pimeällä :) Totuus on se, että tämä reilun 2km matka taittuu ripeästi ja lisäksi olen todella harvoin tuntenut oloni turvattomaksi Soulissa. Enemmän on suoraan sanottuna kuumotellut jossain Itäkeskuksen lähistöllä tai Kalliossa kävellä perjantai-iltana ihan täällä Helsingissä...

    Repesin tuolle verhon ja maton mätsäämiselle! Ehkä paras jonka olen itse kuullut oli kun eräs nuori mies tiedusteli että onko länsimaalaisten naisten nännit oikeasti vaaleanpunaiset...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei Soulissa tosiaan pelätä tarvitse, kyllä mun mielestä Tamperekin on paljon pelottavampi (ja syystä!).

      Hihhihih, on näillä aasialaisilla välillä ihmettelemistä...

      Poista
  12. Päivän hihitykset: "ei verhot ja matto mätsää" miestenlehtimaininnan aiheuttamana tulkintana. Oliko ihan väärä ja vain likaisen mielikuvituksen aiheuttamaa? Olisin kyllä jäänyt aika sanattomaksi tuossa vaiheessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo eiku kyllä se oli ihan oikea mielleyhtymä, sitä juurikin hain takaa.. :)

      Poista
  13. Hyötyliikunta-käsitettä ei ole Norjassakaan. Ihmiset kyllä liikkuvat, mutta sitä ennen käydään autolla lähikaupassa, jotta sitten jää aikaa liikkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä :D Samaa on täällä; pihalla aurinko paistaa ja sitten porukka ajaa autolla salin pihaan, jotta pääsee kävelemään juoksumatolla!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...