tiistai 17. maaliskuuta 2015

Juhlat on toisaalla

"Juhlapäivä!" julisti suomalainen Soulissa asuva ystävä aamulla facebook-seinällään. Ajattelin ensin juhlan johtuvan ehkä lasten syntymäpäivästä, ehkäpä jonkun pitkään kaivatun ystävän tapaamisesta tai vaikkapa romanttisesta hääpäivästä, mutta ei. Kyseessä olikin jotain vielä parempaa, nimittäin ikkunanpesijä.

Moisia juhlapäiviä ei kuitenkaan Gangneungissa vietetä. Olemme asuneet nykyisessä asunnossamme jo pari ja puoli vuotta, eikä meillä edelleenkään ole koskaan käynyt kauan kaipaamaamme ikkunanpesijää. Mehän asumme seitsemännessä kerroksessa (tosin siellä montussa, siksi suoraan ikkunan ulkopuolella kulkee autotie) eikä ikkunamme avaudu ulos- eikä sisäänpäin, vaan liukuvat ainoastaan rajallisen määrän sivuttain. Rajallisen siksi, että sattuneesta syystä korealaiset blokkaavat vainoharhaisesti kaikki mahdollisuudet tiputtautua ikkunasta alas. Ikkunoita on siis mahdoton pestä omatoimisesti. Ja uskokaa kun sanon, KAIKKI keinot on kokeiltu sekä omasta, miehen, äidin ja appivanhempien toimesta. 

Meidän ikkunamme näyttää edelleenkin tältä, tahmanäppeineen kaikkineen. Huoh ja yäk.


Naapurimme espanjalainen oli jopa niin turhautunut törkyisiin ikkunoihin, että suunnitteli rakentavansa ikkunanpesua varten magneetin avulla liikkuvan mopin, jolloin ikkuna olisi mahdollista hinkata kauttaaltaan. Harmillisesti tosin tuplaikkunan väliin jäävä ilmarako vesitti teoriassa hienon keksinnön. Olemme myös tiedustelleet mahdollista ikkunanpesua ostopalveluna, mutta meille on vain todettu moisen olevan erittäin kallista. Joten me odottelemme. Ja odottelemme. Sillä tarinan mukaan taloyhtiöiden ikkunat pestään parin-kolmen vuoden välein. Arvata toki saattaa, että sinä aamuna, kun me lopulta lähdemme Koreasta ja olemme jo matkalaukkuinemme eteisessä, saapuvat ikkunanpesijät varmasti paikalle. Ja tuolloin blogistilta saattaa päästä ruma sana, jopa koreaksi. 

Sitä odotellessa me kuitenkin ihailemme kevätaurinkoa ainoastaan ulkona, sillä ikkunan sankka savi- ja pölykerros estää kirkkaimmankin säteen tunkeutumisen olohuoneeseemme. Että sellasia juhlapäiviä sitten Soulissa, toteaa blogisti katkerasti.

6 kommenttia:

  1. Huh, mitkä kämmenenjäljet
    Minulle voisi sopia tuollainen järjestely, että ikunanpesu ei ole mahdollista. Saisin rauhassa sluibailla koko hommasta :) Mutta kyllähän tuollainen ikkuna alkaisi jopa meikäläistäkin jurppimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi kämmenenjäljet on ajaneet mua raivon partaalle jo koko 2,5 vuotta. Mä en tajua miten joku voi tommosia edes saada aikaiseksi!?

      Poista
  2. Tuttua! Malesiassa ikkunat oli todella likaiset ja ovat täälläkin. Turha pestä, sillä saaste ja sade sotkee uudelleen. Takapihan lasiovi on täynnä kissannenän jälkiä :))))) Eilen olin keskustassa palaverissa ja katsoin ulos 25. kerroksesta, siinä oli ikkunanpesijä...kyllä huimasi !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se varmasti on, että pesun jälkeen ikkunat olisivat puhtaat noin viikon, jonka jälkeen taas samanmoiset. Mutta ilman tuota tahmanäppiä, edes!

      Poista
  3. Tuo juhlapäivä se pitäisi tännekin luoda. Ei nyt ole ihan noin likaiset ikkunat, mutta likaiset kuitenkin. Eikä ole täytynyt itse ikkunoita viimeiseen 14- vuoteen pestäkään, joten ei tunnu ajatus siitä työstä mitenkään kovin vastenmielisellekään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen saanut lomailla ko. hommasta jo sen verran, ettei se ylitsepääsemättömältä tuntuisi niitä ikkunota joskus pestä. Etenkin, kun se lopputulos olisi niin hyvin nähtävissä!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...