lauantai 25. heinäkuuta 2015

(Huitsin) Nevadassa

Zionin jälkeen mietimme, mikä olisi seuraava kohde. Ei ollut erikoisempia suunnitelmia, ja tutkailimme kartalta, mihin suuntaan haluaisimme ajella. "Mennään jonnekin ihan outoon paikkaan"...ja siitä se ajatus sitten lähti. Eli matkaa 300 mailia, reitti läpi kertakaikkisen tyhjän Nevadan, jossa luvassa vain suoraa, lisää suoraa ja vielä suorempaa tietä, Extraterrestrial Highway ja salainen Area 51, välipysähdyksenä hämärääkin hämärämpi Rachel ja päätepisteenä oudoin paikka mitä kartalta löytyi (ja missä kuitenkin oli motelli), eli Tonopah. Niin, en minäkään ollut kuullut... 

Nyt tarkkana!

Katseet olivat tiukasti taivaalla koko matkan, jospa sitä vaikka näkisi niitä matalalla lentäviä "aluksia"


Keskellä kertakaikkista tyhjyyttä oli Rachel, jonkinlainen keskittymä, mutta ei kai hyvällä tahdollakaan voi puhua edes kylästä, saati kaupungista. Löytyi sieltä kuitenkin Little A'Le'Inn, jossa kolme hyväntuulista mummelia myi ufotavaraa sekä piti ravintolaa ja ilmeisesti myös jonkin sortin majoitusta.



..."ja tämä tarina on tosi"

Blogisti oli kuski, mies sai maistaa alienolutta.


Niin, kyllä mekin uskotaan!

Matka jatkui kohti Tonopahia, edessä (ja takana) noin 20 kilometrin suoria, joiden jälkeen loiva mutka ja seuraava 20 kilometrin suora. Onnea on vakionopeudensäädin ja kaistavahti.

"...eiks tää koskaan lopu?"

Ja lopulta saavuimme Tonopahiin: 2500 asukkaan kylä komeili entisen hopeakaivoksen rauniolla keskellä Nevadan autiomaata. Tonopahissa oli kuitenkin kyläksi kovin mukavat puitteet, sillä kävelymatkan sisältä löytyi useita motelleja, ravintoloita, panimo sekä tietysti asiaankuuluva kasino. Vietimme aurinkoisen iltapäivän motellin terassilla jutellen kahden paikallisen eläkeläisen kanssa Tonopahin historiasta, kaivoksesta, heidän elämästään sekä Tonopahin nykytilasta. Paikka on jotakuinkin ainoa sivistynyt stoppi Renon ja Vegasin välillä, joten matkaajille se on ainoa vaihtoehto helpottaa kuivaa kurkkua, korjauttaa hajonnutta autoa tai käydä vessassa. Paikalliset kertoivat myös, että paljon porukkaa joutuu jäämään Tonopahiin odottamaan hajonneeseen autoonsa uusia osia: "siinä menee helposti viikkokin, kun osia lähdetään tilaamaan..." jolloin itselleni tuli niin karmivat U-käännös Helvettiin -vibat, että oli pakko laittaa pöydän alla sormet ja varpaat ristiin toivoen, että meidän Chevrolet sentään kestäisi vielä hetken matkaa...

Kylän keskellä oli historiallinen Hotelli Mizpah, jossa huonehinnat alkoivat noin 150 euron huitteilta. Hotelli on avattu vuonna 1907 ja restauroitu varsin mukavaan kuntoon. Mutta kuka kumma tulee Tonopahiin yöpymään niin kallissa hotellissa?

Hotellissa oli tietysti kasino, Nevadassa kun ollaan. Lisäksi varsin mukava aulabaari ja kaunis kahvila.

Meidän majapaikkamme sen sijaan olikin "hieman vaatimattomampi"...

Paikallinen kirppis myi aseita ja koruja. Ei ostettu kumpiakaan.

Illalla aurinko laskeutui kukkuloiden taakse. Tähtiä ei kuitenkaan näkynyt, eikä myöskään lentäviä lautasia, vaikka niitäkin ahkerasti tiirailtiin...

4 kommenttia:

  1. Ihan huikee kertomus ja paikka!! Tuommoisesta juuri haaveilen myös, ensinnäkin road tripistä siellä ja toiseksi juuri sellaisesta road tripistä, että vois mennä myös pieniinkin paikkoihin tutustumaan. Itse aloitin nyt lapsuuden kotikuntani naapurikuntaan tutustumisella uusin silmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä huitsin Nevadoitahan toki löytyy ihan mistä vain maista, myös Suomesta, joten mikäs sen mukavampi tapa alkaa niitä lähestymään kuin aloittaa naapurista :) Siinähän on sekin etu, että jos kyseinen paikka ei oikein viehätä, niin pääsee vähän nopeammin poiskin (kun tuolta sen sijaan piti oikein ajamalla ajaa, että pääsi edes johonkin...) ;)

      Poista
  2. Huitsin Nevadat ne varmaan on justiinsa sitä minne pitäisi mennä, jotta löytäisi jotakin ihan muuta kuin sitä turistia. Suomessa se on se Taka-Hikiä, jota ei kyllä taida enää olla olemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ja hassua sitten kuitenkin, että olihan tuollakin turistia. Mutta ei liiaksi asti, eikä haitannut; paikka oli kyllä ihan autenttinen kaikessa eristyneisyydessään!

      Suomessakin taitaa olla kuitenkin AIKA paljon niitä takahikiöitä, minne olisi helppo eksyttää pari ulkomaalaista matkaajaa :) Tai joidenkin mielestä itse asiassa koko Suomi saattaa olla sellainen?

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...